Pasilan Tripla: Rakentamisen digitaalisen tulevaisuuden esimerkkihanke

Kauppakeskus Mall of Triplasta, toimistoista, asunnoista ja hotellista koostuva jättihanke voitti vuoden 2019 Tekla BIM Awards -tietomallikilpailun. Projektissa käytettiin tietomallinnusta hyvin laajasti ja kokeiltiin ennakkoluulottomasti uusia teknologisia ratkaisuja. Tuomaristosta todettiin, ettei tätä valtakunnallisesti merkittävää hanketta olisi ollut mahdollista toteuttaa ilman tietomallinnusta, ja yleisöäänestyksessä Triplaa kutsuttiin digitaalisen tulevaisuuden esimerkkihankkeeksi.

Valtava rakennuskokonaisuus Pasilassa

Tripla on kolmen korttelin kokonaisuus, jonka kokonaislaajuus on noin 360 000 brm2. Kauppakeskus Mall of Tripla on liiketilojen lukumäärällä mitattuna Suomen suurin. Keski-Pasilasta tulee Triplan myötä Helsingin uusi ja elävä keskus, joka yhdistää Itä- ja Länsi-Pasilan sekä pohjois- ja eteläpuolen uudet asuinalueet. Rakennustyöt aloitettiin vuonna 2015, ja kauppakeskus ja Pasilan asema avattiin käyttäjille vuoden 2019 lokakuussa. Loppuosa Triplasta valmistuu vaiheittain vuosien 2019–2020 aikana.

Koko suunnittelu tehtiin tietomallintamalla

Laajasta tietomallinnuksesta saatuja hyötyjä rakennesuunnittelijan näkökulmasta olivat esimerkiksi suunnitteluratkaisujen havainnollistaminen muille osapuolille, määrätietojen helppo saatavuus ja oikeellisuus, virheetön yhteensovitus sekä ajantasaisten referenssitiedostojen, kuten reikävarausten, hyödyntäminen tietomallissa. Tietomallit ja niiden pohjalta tehdyt visualisoinnit osoittautuivat olennaisiksi esimerkiksi viranomaisten kanssa käydyissä hankeneuvotteluissa sekä markkinoinnissa. Yhteisen mallin avulla onnistui rakenteiden ja infratekniikan yhteensovitus, mikä oli välttämätöntä eri suunnittelualojen suunnitelmien oikea-aikaiselle toimittamiselle. Asiakkaalle toimitettiin sekä piirustukset että tietomalli.

“Mallinnustyö alkoi jo viisi vuotta sitten, ja hankkeen aikana mallista tuotettiin 21 eri versiota”, kertoo rakennesuunnittelija Ilkka Mikkola Rambollilta. “Niistä suodatettiin oikeantasoinen informaatio, kun toisaalla suunniteltiin luonnosvaihetta ja toisaalla toteutusta. Tapasimme toteutusmallinnuksen alkuvaiheessa arkkitehdin kanssa ja tarkastelimme tilannetta kerros ja lohko kerrallaan. Reikäkierto onnistui hyvin, vaikka siihen meni nelisen vuotta, ja varauksia ja yhteensovitusta tehtiin kauppakeskuksen avajaisiin saakka. Haastetta loivat myös isoimmat teräsrakenteet ja tapahtuma-alueen IV-konehuoneet, jotka piti saada mahtumaan todella ahtaisiin alueisiin.” IFC- eli Industry Foundation Classes -muodossa olevien mallien betonielementtien suunnitteluohjeistukseen (BEC-projekti) luotuja määrätietoja laajennettiin työmaata varten lisäämällä muun muassa paikallavalujen laudoituspinta-alojen tieto IFC-malliin muottimäärien laskemista varten. Rakenneanalyysin ja -laskennan suorittamiseen käytettiin RFEM-ohjelmistoa (Finite Element Method). Tieto siirrettiin laskentaohjelmiston ja Tekla Structuresin välillä manuaalisesti. Rungon dokumentointiin käytettiin lisäksi AutoCAD- ja RC CADS -ohjelmistoja.

Tekla Model Sharing -palvelussa jaettua mallia oli parhaimmillaan käyttämässä jopa yli 70 henkilöä, ja kiireisimpinä vuosina monen sadan megan tiedostoa päivitettiin jouluaattonakin. Mikkola teki useita reissuja Intiaan opettaakseen Rambollin paikallisille suunnittelijoille ja piirtäjille Teklan käyttöä.

“Aikataulu oli raju, mutta siinä pysyttiin hyvin, ja konfliktit olivat harvassa, Mikkola sanoo. “Joka kuukausi suunniteltiin yksi toimistotalo, ja työmaa eteni nopeammin kuin mikään toinen Suomessa. Meistä nivoutui innokas ja sitoutunut joukko, joka pysyi hankkeen aikana jokseenkin samana.”

Rambollin BIM & Digi Centerin osastopäällikkö Heikki Arvio pitää hankkeen suurimpana saavutuksena osallistavan tietomallipohjaisen toimintamallin edistämistä. Oli myös upeaa huomata, kuinka Rambollissa tekemämme pitkäaikainen ja systemaattinen kehitystyö kantoi hedelmää ja pystyimme vastaamaan massiivisen hankkeen haasteisiin. Yritys toimitti Triplaan myös sähkö- ja geosuunnittelun.

Rakennuttajan ennätyshanke valmistui etuajassa

Tripla on rakennuttaja-pääurakoitsija YIT:n kaikkien aikojen suurin hanke, sekä neliömetreinä että euroina laskettuna, ja myös kannattavin, kertoo virtuaalisen rakentamisen vetäjä Janne Salin, joka vastasi tieto-
mallityöskentelystä työmaalla.

“Tripla valmistui 1,5 vuotta aikaisemmin kuin mitä alunperin ajateltiin”, Salin kertoo. “Suurin syy tähän oli tuotantojärjestyksen muutos. Hankkeessa päädyttiin purkamaan vanha Pasilan asema yhdessä osassa ja rakentamaan väliaikainen asema sen tilalle. Tietomalli auttoi hahmottamaan tuotannon vaihtoehdot. Aseman tilanne vaikutti myös kauppakeskuksen ja asuntojen valmistumiseen, koska ne ovat kytköksissä toisiinsa."

Salin sai vapaat kädet viedä hankkeen tietomallintamista eteenpäin, valita ohjelmistot ja järjestää käyttötukea. Hankkeessa oli mukana yhteensä noin 200 toimihenkilöä, joista neljännes käytti malleja päivittäin, kukin käyttäjäryhmä suunnittelijoista tuotantoon omalla tavallaan.

“Mallista saatiin eniten hyötyä katsomalla esimerkiksi talotekniikan läpiviennit, ja suunnittelemalla ahtaaseen väliin tulevien liukuportaiden haalaukset etukäteen”, Salin kertoo. “Yksi projektipäällikön tärkeimpiä tehtäviä on hanskata suunnittelu niin, että oikeat asiat suunnitellaan oikeaan aikaan. Yhdistelmämallin olemassaolo helpottaa projektipäällikön elämää huomattavasti, ja ajantasaisen suunnittelukokonaisuuden avulla projektipäällikkö pystyy aina varmistamaan, missä vaiheessa suunnittelu etenee. Koen tilaajan onnistuneen, kun suunnittelijat vaativat saada mallintaa pystyäkseen suunnittelemaan kokonaisuutta paremmin. Mallin käyttö edisti yhteensovittamista, yhteistyötä ja kommunikointia muun muassa lupa-asioissa kaupungin kanssa, ja näin vältyttiin valitusten mahdollisesti aiheuttamilta viivästyksiltä. Huomattavaa on sekin, että mukana olivat Suomen suurimmat kilpailevat rakennesuunnittelutoimistot ja ne kaikki käyttivät Teklaa sulassa sovussa. Se helpotti asiaa huomattavasti.”

Tietomalli aina näkyvissä Big Room -kokouksissa

Monipuolisiin tietomalliasiantuntijapalveluihin erikoistunut konsulttitoimisto Gravicon oli mukana hankkeessa vuodesta 2014 lähtien. Graviconin BIM-koordinaattori Mikko Soininvaara osallistui kauppakeskuksen ja pysäköintihallin suunnittelun tietomallikoordinointiin.

“Olen todella tyytyväinen siihen, että rakennuttaja piti mallintamista arvossaan ja sitä hyödynnettiin niin monessa kohtaa”, Soininvaara sanoo. “Viikottaisissa Big Room -kokouksissa oli kaksi iso ruutua, joista toisessa oli kokoajan tietomalli näkyvissä keskustelun kohteena olevan kohdan havainnollistamiseksi. Se helpotti kommunikointia isossa porukassa, ja kohteen kaikki paikat tulivat tutuiksi.

“Sitä muistaa ulkoa, missä on mikäkin pumppukeskus ja lämmönjakohuone, ja mallin avulla saatiin sijoiteltua LVI-kanavat. Reikäkierto tehtiin todella varhaisessa vaiheessa ja toisaalta pidettiin avoimena niin pitkään kuin mahdollista vuokralaisten toiveiden toteuttamiseksi.”

“Tietomalli oli niin raskas, että oli hyvä veto lohkoa huoneistokohtaiset siivut IFC-muodossa, jotta teknisesti taitava sisustusarkkitehti pystyi hyödyntämään niitä”, Soininvaara lisää. “Tätä mallidatan suodattamista oikeaan tarpeeseen eli ”Simple BIM -splittausta” markkinoin tuleviinkin projekteihin.”

Valtakunnan suurin hybridihanke ja johtava LEED-kauppakeskus

Arkkitehtisuunnittelun tietotekninen haaste oli mallien koon kasvaminen, jota pystyttiin hallitsemaan jakamalla malleja pienempiin kokonaisuuksiin ja erottamalla julkaisu sekä dokumentointi varsinaisista rakennusosamalleista. Päätöksentekoaikataulun haasteisiin vastattiin sopimalla sähköpostiprotokollasta. Julkisivujen tuoteosatoimitukset mallinnettiin detaljitasolle, ja nämä mallit olivat muiden suunnittelualojen käytössä. Tällä varmistettiin näyttävän arkkitehtuurin toteutuminen julkisivuissa.

Arkkitehdit Soini & Horto Oy:n Kalle Soini vastasi koko Triplan arkkitehtisuunnittelusta avoimella asenteella tietomallintamiseen. Toimisto päätti jo perustettaessa, että sen kaikki hankkeet mallinnetaan.

“Projekti jouduttiin jakamaan suuren kokonsa takia neljän pääsuunnittelijan lohkoon, eikä informaatiomäärältään näin mittavaa hanketta olisi voinut toteuttaa ilman mallinnusta”, Soini sanoo.

“Tripla on valtakunnan suurin hybridihanke eli useita käyttötarkoituksia yhdistävä hanke ja siinä mielessä kenen tahansa arkkitehdin unelmaprojekti. On suuri kunnia, että saimme olla mukana tekemässä rakennusta, joka pysyy paikoillaan vähintään seuraavat 100 vuotta. Oli hienoa päästä vaikuttamaan myös kohteen ekologiseen jalanjälkeen. Tripla tavoittelee Suomen kauppakeskusten korkeinta LEED (Leadership in Energy and Environmental Design) -pistemäärää. Samaan aikaan oli tärkeää ymmärtää, että kyseessä on markkinaehtoinen, ei julkinen hanke. Kauppakeskus elää liiketilojen vuokrauksella.”

Tripla työllisti yli 100 talotekniikan suunnittelijaa 

Triplassa oli Granlund Oy:ltä mukana eri vaiheissa yli 100 talotekniikan suunnittelijaa, kertoo LVI-suunnittelija Juho Lepistö, joka oli hankkeessa mukana viiden vuoden ajan. Granlund vastasi hankkeessa LVI-, rakennusautomaatio- ja palosammutuksen suunnittelusta.

“Tripla on suurin yksittäinen kiinteistö, jonka olemme suunnitelleet, ja se toi meille paljon oppia ja onnistumisia. Kiinteistössä ei ole kahta samanlaista kohtaa, ja omat haasteensa toivat tiukka aikataulutus sekä kohteen luonteelle ominainen muutosten suuri määrä. Tietomalli täytyi pitää ajantasaisena, jotta pystyttiin kommentoimaan vuokralaisten toiveita. Parhaimmillaan kymmeniä suunnittelijoita oli yhtä aikaa muokkaamassa samaa rakennusosaa vähän eri kohdassa ja kerroksessa, rakennustöiden ollessa samaan aikaan käynnissä.”

Lepistö kehuu Graviconin Mikko Soininvaaraa BIM-koordinaattorina. “Siinä roolissa on tärkeää keskittyä olennaiseen ja siihen, että mallia tarkastellaan oikealla tarkkuustasolla hankkeen vaiheen ja tilanteen mukaan. Suunnitelmien laatua mitataan nykyisin liiaksi törmäilyjen määrällä. Meillä mallissa on valtavasti enemmän tietoa kuin pelkkä mallinnettu putki; muun muassa kaikki laskenta, josta voi koska tahansa nähdä, kuinka paljon ilmaa, ääntä ja tehoa järjestelmään sisältyy. Järjestelmien eheys ja mitoituslaskelmat ovat meille ensisijaisesti tärkeämpää mallinnusta kuin putkien pienten hipaisujen hierominen.”

”Talotekniikan asentajat hyödynsivät yhdistelmämalleja kannettavalla tietokoneella suoraan työkohteessa. Seuraavassa hankkeessa Gravicon aikoo soveltaa myös 4D-aikataulutusta, mikä vaatii urakoitsijoiden pitkäjänteistä sitouttamista.”

Mallitietoa hyödynnettiin laajasti tuotannon suunnittelussa 

Trimblen ohjelmistoja käytettiin hankkeessa rakentamisen valmisteluun ja rakentamiseen. Myös paikallavalu-urakoitsija sekä raudoitusten valmistaja mallinsivat Teklalla, ja hankkeessa käytettiin Tekla Warehousen valmisosia. Kaikkien suunnittelualojen referenssimalleja käytettiin suunnittelun lähtötietoina rakenne-, elementti- ja konepajasuunnittelussa. Mallitietoa vietiin tuotannon suunnitteluun jakamalla malli terästuoteosavalmistajalle ja heidän tuotantoaan ohjaavaan tietojärjestelmään. Työmaan yhteensovittamiseen ja tiedonkulkuun toi helpotusta jatkuvasti päivittyvä aluemalli, jonka jakaminen pilvipalvelun kautta yli 400 henkilölle auttoi logistiikan suunnittelussa. Kaiken kaikkiaan hanketta oli toteuttamassa tuhansia eri alojen ammattilaisia.

“Tietomalli auttoi tosiaan logistiikan suunnittelussa, mutta kaluston kannalta siitä ei ollut niin paljon hyötyä kuin teoriassa olisi voinut olla”, sanoo Ramirentin suunnittelupalveluiden kehittäjä Juuli Sild. “Parantamisen varaa siis vielä on. Esimerkiksi putoamissuojauksia ei mallinnettu, mikä vaikeutti määrien tilausta.

Jos kaikki kalusto, määrät ja aikataulut saadaan liitettyä tietomalliin, se vähentää valtavasti tilapäiseen kalustoon liittyvää hukkaa.

Juuli Sild, Suunnittelupalveluiden kehittäjä, Ramirent Finland Oy

Suurin hyöty meille oli edelleen visuaalisuus, eli se, että yhteensovituskohtia pystyy tarkastelemaan eri tasoilla ja että eri kieliä puhuvat ymmärtävät mallista helposti, mistä on kysymys. Valitettavasti aika loppui kesken 4D-mallinnuksen osalta.”

Sild vastasi myös työmaan liikennejärjestelyistä. Ramirentillä on jo vuosia panostettu mallintamiseen, otettu käyttöön uusia ohjelmistoja, koulutettu henkilökuntaa ja laadittu omista tuotekategorioista 3D-objekteja. Kirjastossa on jo nyt satoja tuotteita. Ramirent panostaa suunnittelun automatisointiin ja jatkuvaan kehitykseen.

“Haluamme olla valmiina, kun koko työmaa saadaan mukaan tietomalliin”, Sild sanoo. “Työmaan mallintaminen auttaa ymmärtämään paremmin työmaan tarpeita. Työmaan logistiikka ja kalusto kannattaa suunnitella hyvissä ajoin ennen työmaan alkua, jotta saadaan tarkemmat määrä- ja kustannustiedot. Logistiikka pitää myös yhdistää ajoissa tuotannon aikatauluun, jotta vältytään hätäisiltä muutoksilta työmaalla - mikä kasvattaa kustannuksia. Rakennuttajan pitää kuitenkin ymmärtää, että meidän pitää olla mahdollisimman varhaisessa vaiheessa mukana miettimässä, missä ja milloin mitäkin kalustoa
tarvitaan. Rakentaminen on ennen kaikkea yhteispeliä.”