Trimble BIMbuild - tekoälyn huuruiset terveiset uudesta Tekla-tapahtumasta 

Trimble BIMbuild, uudistettu Tekla käyttäjäpäivä järjestettiin maaliskuun loppupuolella Helsingissä. Tapahtuman kohderyhmä oli tänä vuonna laajemmin rakennusalan osaajat, mutta toki perinteistä Tekla käyttäjäpäivän ohjelmaa oli myös päivässä mukana, erityisesti Tekla-käyttäjiä ajatellen.
 

Tekoälyn ja innovaation sanansaattaja Henri Hyppönen avasi päivän  

Globaali innovaattori, tietokirjailija ja tekoälyn asiantuntija Henri “Henkka” Hyppönen piti silmiäavaavan, erittäin mielenkiintoisen key note -puheenvuoron tapahtuman aluksi. Hänen mukaansa tekoäly on ollut olemassa nyt 7 vuotta. Maailma on muuttumassa Legolandiaksi, jossa mikä tahansa data voidaan yhdistää mihin tahansa tapaan. Hyppönen sanoi olevansa huolissaan siitä, miten heikosti suomalaiset hyödyntävät tekoälyä tuottavuuden parantamiseksi. Tekoälyt ovat koneita, jotka luovat meille aikaa. Ihmisten tulee valita ne ongelmat, jotka halutaan ratkaista.  

Rakennusalalla suurin muutos tulee tapahtumaan datan luomisessa, käytössä ja hyödyntämisessä. Lopulta erilliset rakennusjärjestelmät ja teknologiat yhdistyvät (kaavoitus, suunnittelu, rahoitus, suunnittelu jne.)...... jolloin tuottavuuden kasvu tulee olemaan huomattava. Onko jopa 1000% tuottavuuden kasvu realistista? Mitä se silloin takoittaisi alalle?
 

Kestävämpää rakentamista - miltä näyttää rakennusala ilmastonmuutoksen näkökulmasta ja mitä tehdään jo nyt käyttäjän tasolla? 

Aamupäivä jatkui kestävän rakentamisen merkeissä, kun Aalto-yliopiston professori Matti Kuittinen kertoi miten planeetan kantokyvyn rajoissa on mahdollista rakentaa. Pienillä muutoksilla rakentamisessa voimme vaikuttaa merkittävästi ympäristöön. Rakentaminen on suurin resurssien kuluttaja, ja rakennusmateriaalien käyttö kasvaa nopeammin kuin väestö globaalisti. Mikäli rakentaminen lisääntyy ennustetusti, se voi kumota muut ilmastotoimet. Tavoitteeksi on asetettu vuoteen 2050 mennessä 80 % vähennys rakentamisen hiilidioksidipäästöistä.

Mitä sitten voi tehdä jo nyt? Muunmuassa näitä voidaan käyttää suunnittelussa; materiaali- ja tuotetietojen elinkaaren hallinta (LCA), purkukaavion käyttäminen ja tekoälyavusteinen suunnittelu. 

Tästä aiheesta jatkettiin syvempään toisessa rinnakkaistilassa, kun Janita Rintala A-Insinööreiltä kertoi tarkemmin, mitä haasteita ja mahdollisuuksia automaatiotason hyödyntäminen tuo LCA-laskentaan. Ensi vuoden alusta lähtien rakennuslupaa varten on raportoitava rakennuksen elinkaaren hiilijalanjälki ja hiilikädenjälki eli ilmastoselvitys. Janita kävi läpi nykytilan, missä on monia tietomallinnukseen ja itse LCA-laskentaan vaikuttavia tekijöitä. Automatisoinnilla on monia mahdollisuuksia, mutta tällä hetkellä vielä myös haasteita. Tulevaisuuden skenaarioina mainittiin varhaisen vaiheen LCA-laskenta, sekä suunnitteluvaiheen LCA-laskennta joko natiivimallista tai päästölaskentaohjelmasta.   
 

Re-Create -hankkeessa tutkitaan betonielementtien uudelleenkäyttöä

Iltapäivällä Eric Rawlins Liike Oy Arkkitehtistudiolta ja Laura Kainulainen Ramboll Finlandilta keräsivät salin täyteen kuulijoita, kun he kertoivat kokonaisten betonielementtien uudelleenkäyttöä tutkivasta ReCreate -hankkeesta. EU-rahoitteisessa projektissa on todettu, että uudelleenkäytetty betonielementti ei aiheuta juurikaan mitään päästöjä rakennusprojektissa (verrattuna esim. uuteen kevyt sandwich-betonielementtiin). Samoin käy käytön aikaisten päästöjen; uudisrakennus neitseellisistä materiaaleista aiheuttaa myös tässä tilanteessa enemmän päästöjä kuin uudisrakennus, jossa on uudelleenkäytettyjä rakennusosia. 

Hanke rakentuu neljän maaklusterin varaan (Suomi, Ruotsi, Saksa ja Alankomaat) , ja jokaisessa maassa on myös oma pilottihankkensa. Tampereen keskustassa purettu toimistotalo toimii elementtien luovuttajarakennuksena. Ja ennen purkua ja rakennuksen purkamisen aikana tuli lukuisia havaintoja mm. tietomalliin sekä itse purkamiseen liittyen.
 

Miltä tulevaisuuden suunnittelu näyttää ja tämänhetkinen tilanne - Building 2030 

Olli Seppänen Aalto-yliopistolta esitteli tulevaisuuden suunnittelun suuntaviivoja Building  2030 -hankkeeseen liittyen. Suunnittelun avainasiat tulevaisuudessa ovat suunnittelualustat / standardointi, suunnittelun tilannekuva, tekoälyn hyödyntäminen, asentajalähtöinen suunnittelu ja suunnitteluprosessin uudistaminen.

Rakennesuunnittelun standardisoinnilla pystyttäisiin kasvattamaan ja tehostamaan  esivalmistusta, ja suunnittelun tilannekuvalla nähdään missä vaiheessa suunnittelu on menossa, esim. tietomallien analytiikkaa hyödyntäen. Tekoälyn hyödyntämistä tutkitaan tällä hetkellä liittyen tilannekuvan muodostamiseen, suunnitteluohjauksen tehostamiseen, suunnitelmien tarkastamiseen ja vaihtoehtojen luomiseen. Suunnittelu pitäisi saada asentajalähtöiseksi, joka mahdollistaisi tarkemman esivalmistuksen. Toteutus- ja esivalmistuskelpoisten suunnitelmien aikaansaamiseksi on ratkaistava haasteet prosesseissa ja tehtäväluetteloissa,tarvitaan detaljointiin liittyviä lisätehtäviä, koska BIM-koordinointi ilman tarvittavaa tarkkustasoa ei riitä.

Suunnitteluprosessin uudistamiseen liittyvissä työpajoissa on ollut tutkijoiden lisäksi noin 15 henkilöä yrityksistä. Työpajoissa on käyty läpi yksityiskohtaisesti nykyprosessin haasteita, sekä luotu yleissuunnittelu 2.0 ja toteutussuunnittelu 2.0 tavoitteet. Building 2030 hanke jatkuu, tästä eteenpäin olisi hyvä jatkaa esim. Teollisuuden järjestöjen välisellä yhteistyölllä ja edistää asiaa konkreettisemmin case-hankkeilla, joissa yritetään ottaa prosessia käyttöön.

Erilaiset tarkat tiedonkeruumenetelmät eri tarpeisiin rakentamisessa

Tommi Tikka BuildingPoint Finland Oy:ltä kävi läpi esityksessään kolme erilaista laitetta, joita voi käyttää erilaisiin tiedonkeruumenetelmiin työmaalla.

Kohteen tarkkuus ja pinta-ala vaikuttavat laitteen valintaan. Staattisen laserkeilauksen suurimpana etuna on tarkkuus, mobiilikeilauksessa nopeus, kun taas 3D-kuvauksessa saadaan visuaalisista materiaalia.  Näiden etujen lisäksi laitteiden erona on keilausaika.    





 

Minkälaisia hyötyjä tietomallintamisesta on korjausrakentamisessa?

Juuso Heikinheimo Ark-byroo Oy:sta kertoi tietomallintamisen hyödyistä  korjausrakentamisessa. Tietomallipohjaisen korjausrakentamishankkeen mahdollisuudet valjastetaan yhteistyön avulla, ja kaikissa vaiheissa on mahdollisuuksia säästöille ja tehokkuuden parantamiselle. Tietomallintamisen hyötyjä ovat mm. tarkkuus ja tietosisällöt jotka ovat helposti hyödynnettävissä. Lähtötietojen tarkkuus perustuu laserkeilaamaalla saatuun pistepilven, jota käytetään tietomallin referenssinä.

Rakennuksen elinkaarta ajatellen investointi tietomalliin on kestävä sijoitus, josta hyötyvät kaikki rakennuksen kehityshankkeen aikana ja sen jälkeen.
 

Tarkka paikannus on jokaisenoikeus

Sakari Mäenpään esitys keskittyi Trimblen Catalyst-teknologiaan, joka tarjoaa tarkan GNSS- paikannuksen ohjelmistopohjaisesti käyttäjille. Catalyst mahdollistaa ammattilaistason paikannuksen älypuhelimissa ja tableteissa, tarjoten joustavat ja kustannustehokkaat ratkaisut mittaus- ja paikannustarpeisiin. Esityksessä verrattiin perinteistä ja maanmittareiden tekemää tarkkaa satelliittipaikannusta Catalyst-teknologiaan, tuodaan esiin Catalystin käyttötapoja, tilaus- ja tarkkuusvaihtoehtoja sekä sovelluksia, jotka hyödyntävät teknologiaa.

Trimble ja Geotrim haluavat, että tarkka paikannus on kaikkien saatavilla ja siis jokaisenoikeus.
 

Kouvolan kaupunki mukana tietomallien myllerryksessä  

Kouvolan kaupungin tunnettuus kasvoi päivän aikana osallistujien keskuudessa huimasti! Eikä vain kaupungin ennakkoluulottoman laajasti käyttöön otettujen tietomallien takia, vaan tahattomasti muutkin esiintyjät kuin Tuomo Mäläskä Kouvolan kaupungilta mainitsivat kaupungin. Kaupunkitietomalliin on otettu mukaan rakennukset, katu ja viherosat, infraomaisuus ja maaperätieto. Trimble Locus toimiessa tiedon “vilja-aittana”, se toimii työvälineenä mm. paikkatiedolle, kaavoitukselle, rakennusvalvonnalle, katujen ja puistojen kunnossapidolle. Lukuisten ohjelmistojen lisäksi kaupunki käyttää uusinta teknologiaa kalusteinaan mm. 9 GNSS vastaanotinta, 9 TSC7 maastotietokonetta, Geodrone ver. 6 laskuvarjolla. Päivän Kouvola-hypetys oli siis aivan ansaittua ainakin tietomallien ja teknologian hyödyntämisen näkökulmasta!
 

Tekoäly rakennusalalla - mihin tekoälyä tarvitaan rakennetun ympäristön muutoksessa?  

Tekoälystä saimme kuulla iltapäivällä lisää, kun Trimblen AI director Karoliina Torttila ihastutti yleisöä kertomalla tekoälystä rakennusalalla, ja mitä uusia ulottuvuuksia automaatiossa on jo olemassa. Teollisuusmaissa suurin osa rakennetusta ympäristöstä on jo olemassa, ja esimerkiksi Japani on aktiivisesti siirtämässä painopistettä uusien rakenteiden rakentamisesta olemassa olevien rakenteiden optimointiin ja ylläpitoon.

Mutta miten yhdistää fyysinen ja digitaalinen maailma, jotta voimme hahmottaa uudelleen sen, miten suunnittelemme, rakennamme ja ylläpidämme rakennuksia jälkiasennuksen yhteydessä? Tähän tarvitaan fyysisen maailman toteumadatan analyysiä, missä tekoälyllä on iso rooli. Esityksessä käytiin läpi tekoälyn mullistava rooli seuraavissa vaiheissa: Tilanneymmärrys, inventaario ja kuntoanalyysi. 

Paneelikeskustelu: Ryhti - rakennetun ympäristön tietojärjestelmähanke 

Päivän loppupuolella nähtiin mielenkiintoinen paneelikeskustelu, kun meillä oli neljän eri rakennusalan osapuolen edustajat keskustelemassa Ryhti-hankkeesta, eli rakennetun ympäristön tietojärjestelmästä, joka kokoaa yhteen rakentamisen ja alueidenkäytön tiedot valtakunnallisesti. Osallistujina olivat Pekka Virkamäki (Ympäristöministeriö), Annina Lehikoinen (Rakennustietomalli Oy, BuildingSmart Finland), Mikko Holmberg, (Jyväskylän kaupunki), Teemu Lehtinen (KIRAHub).

Pekka Virkamäki piti lyhyen alustuksen aiheesta, missä hän kävi läpi rakentamislakia ja  lupakäsittelyyn liittyviä uusia vaatimuksia.  Keskustelun juonsi Mike vonWerth Trimbleltä ja heti alkuun kuultiin osallistujilta BIMin määritelmä neljästä eri näkökulmasta. Kysymykseen “edistääkö hanke rakennusvalvonnan toimintaa”, saatiin 2,5 puoltavaa ääntä, joten hankkeen sisältö ei ole vielä vakuuttanut kaikkia rakennusvalvonnan osalta. Pekka Virkamäen esityksessä mainittiin, että Suomella on mahdollisuus olla  tietoaineiston osalta Euroopan ja maailman kärjessä. Tästä syntyi keskustelu, missä päädyttiin siihen, että Suomi on BIM-maailmassa globaalilla tasolla tällä hetkellä kärjen tuntumassa, mutta toki ponnisteluja siellä pysymiseen vaaditaan vielä.

Keskustelu kävi niin vilkkaana tunnin ajan, että seuraavan kerran vastaavaan keskusteluun pitää varata reilusti enemmän aikaa! Paneelikeskustelun aikana yleisössä oli myös mahdollista oppia jotain uutta, oletko tiennyt esimerkiksi että kaavoittajat ovat taiteilijoita?
 

Teknologiakatsaus Trimblen ja muun maailman näkökulmasta 

Päivän lopuksi Trimblen teknologiakatsauksen piti teknologiayksikön johtaja Kim Nyberg. Esityksessä näytettiin kaikenlaista kivaa tällä hetkellä teknologiayksikön pöydällä olevista aiheista, ja esimerkkinä tekoälyn huimasta kehityksestä maailmalla nähtiin esimerkki parissa minuutissa syntyvästä hittibiisistä, tulos olisi voinut olla mikä tahansa nykypäivän listoilla soivista kappaleista!
 

Tekla-ohjelmistoihin liittyvät esitykset - Tekla Structures 2024 -versio ja laskenta- ja analyysiohjelmistot esittelyssä 

Tekla Structures 2024 - parempi käyttökokemus ja sujuvampaa yhteistyötä 

Tiina Rautakorpi ja Kirsi Rantanen esittelivät Tekla Structures version 2024 uusia ominaisuuksia. Uudistuksiin kuuluu muun muassa mahdollisuus mukauttaa piirustusten ja tulosteiden värejä vapaasti, fonttikorkeuden tarkempi säätely, parannettu IFC-ominaisuuksien hallinta eksportissa ja BCF-tehtävien avulla sujuvampi kommunikointi eri ohjelmistojen välillä.

Uusi tapa luoda pultteja esikatselun kera, parannetut snap-toiminnot ja ominaisuuksien kopioiminen leikepöydän kautta tekevät käytöstä entistä sujuvampaa, vähentäen tarpeetonta klikkailua ja virheitä. Lisäksi ekstensioita, kuten Tedds-integraattori ja Bridge Creator, on nyt sisällytetty suoraan Teklan asennukseen.

Lopussa ihasteltiin tässä versiossa parannettua piirustusten kloonaustoiminnallisuutta, joka sai paljon positiivista palautetta yleisöltä.
 

Tekla Tedds - ohjelmisto rakennelaskelmien automatisointiin  

Tekla Tedds -ohjelmistoa esitteli lyhyesti Teemu Rahkonen Trimbleltä. Kyseessä on  helppokäyttöinen analyysi- ja mitoitustyökalu, joka soveltuu erityisesti yksittäisten rakenneosien ja kehärakenteiden suunnitteluun. Jani-Petteri Polo Ideastructuralta kertoi miten heillä on käytetty Tekla Tedds -ohjelmistoa. “Ei ole projektia missä emme voisi käyttää Teddsiä”. Polo nosti esille myös dokumenttien muokkaamisen oman yrityksen näköiseksi sekä projektin laskelmat, jotka Teddsillä saa helposti niputettua kansioihin.
 

Tekla Structural Designer -ohjelmisto rakenteiden mitoitukseen ja analysointiin 

Kalle Rautaporras Trimbleltä esitteli lyhyesti Tekla Structural Designer -ohjelmistoa. Ohjelmistolla pystyt nopeuttamaan ja automatisoimaan mallipohjaisesti rakenteiden analyysia ja mitoitusta monipuolisilla työkaluilla, jolloin suunnittelijalta jää aikaa muihin tärkeisiin työtehtäviin. Tähänkin ohjelmistoon saatiin asiakkaan kertomana käyttökokemuksia, kun Jani-Petteri Polo Ideastructuralta kertoi ohjelmiston käytöstä Ideastructuralla.