Blominmäen jätevedenpuhdistamo sai kunniamainnan
Raadin perustelut:
Erittäin hyvä tietomalliprojekti, jossa käytettiin monipuolisesti ja laajasti tietomallinnuksen välineitä ja laajaa yhteistyötä. Projektin valtavaa datamäärää hallinnoitiin tietomallipohjaisesti, ja siinä hyödynnettiin ansiokkaasti erilaisia yhdistelmämalleja eri käyttötarkoituksiin. Tietomalleja käytettiin myös sidosryhmätyöhön, projektinhallintaan ja työturvallisuuden varmistamiseen. Tekniikan asennettavuuden työturvallisuutta tutkittiin tietomallin kautta ennen asennuksen aloitusta, ja statustietoa käytettiin suunnittelun ja työmaan toteuman seurantaan.
Pohjoismaiden tehokkaimman jätevedenpuhdistamon suunnittelu vaati valtavan datamäärän hallinnointia
Espoon Blominmäen uudesta jätevedenpuhdistamosta tulee Pohjoismaiden tehokkain: se poistaa jopa 99 % fosforista. Laitokselle puhdistusaltaineen louhitaan pohjoismaiseen tapaan maan alle reilun kymmenen hehtaarin luolasto. Viemäritunneleiden louhinta aloitettiin 2014, ja laitoksen koekäyttö alkaa vuonna 2021. Projekti oli monimuotoinen, haastava ja mielenkiintoinen suunnitella.
Hankkeen haasteena oli valtava datamäärä ja sen hallinnointi, joten suunnittelun läpivienti olisi ollut erittäin haastavaa ilman mallinnusta. Projektissa oli käytössä laaja kirjo mallinnusohjelmia eri suunnitteluosapuolilta, muun muassa Tekla Structures (2017), Trimble Connect ja Trimble RealWorks.
Hankkeeseen käytetään 93 000 m3 betonia, 9 000 000 kg betoniterästä ja 1 500 000 kg teräsrakenteita. Laitokseen sisältyy 98 m korkea liukuvalupiippu ja 12 km:n pituudelta ilmastointikanavaa. Puhdistamon syvin kohta on -23.300 ja korkein +143.500.
AFRY Finland Oy toimitti hankkeeseen arkkitehti-, rakenne-, sähkö-, instrumentointi-, alue- ja kallioteknisen suunnittelun. Kaikki lähtötiedot tulivat muiden suunnittelijoiden malleista IFC-, STEP-, 3D DWG- ja LandXML-muodossa. Elementtisuunnitteluun, muun muassa tappiliitoksiin ja ADK-vinosideliitoksiin, käytettiin useita omia custom-komponentteja ja apuohjelmia.
Käytössä oli useita eri yhdistelmämalleja eri tarkoituksiin
Projektin rakennesuunnittelu tehtiin täysin BIM-pohjaisesti, ja monilla osa-alueilla mallinnus oli YTV:n määrittämiä ohjeita tarkempaa.
Elementtitoimittaja Parma käytti Tekla Model Sharing -mallia tuotannon suunnitteluun ja suunnitelmien tarkastamiseen ja otti kuori- ja ontelolaatoista kaiken valmistusmittatiedon suoraan mallista. EXCEL-raportit tuotannon suunnitteluun tuotettiin Model Organizer -työkalulla. IFC-tiedostoja käytettiin elementtien määrälaskentaan tarjousvaiheessa ja seinäelementtien valutarvikeluetteloihin tehtaan tarviketilausta varten.
Rakenneanalyysiin ja -laskentaan käytettiin Autodeskin Robot Structural Analysis Professional- ja RFEM-ohjelmistoa. Porrastorneista tehtiin siirtotiedosto Teklasta Robot Structuraliin, ja biokaasurakennuksen alla olevan ristikon geometria siirrettiin Robot Structuralista Teklaan mallinnusta varten. Tilaajalle toimitettiin sekä piirustukset että tietomalli.
Kukin hankeosapuoli julkaisi viikoittain koko projektin ajan tietomallin muiden suunnittelijoiden käyttöön. Käytössä oli useita erilaisia yhdistelmämalleja eri käyttötarkoituksiin. Arkkitehti ja rakennesuunnittelija välittivät suunnittelutietoa pääasiassa mallien välityksellä: arkkitehti käytti RAK IFC -mallia Revit Architecture -ohjelmassa ja rakennesuunnittelija arkkitehdin IFC:tä Teklassa lähtötietona. Piirustuksia käytettiin tiedon vaihdossa hyvin vähän. Rakennesuunnittelija tarkasti referenssimallien päivityksen yhteydessä muutokset IFC Change Management -työkalulla ja julkaisi niistä kuvan yhteiseen Teams-ryhmään. Projektin käytössä oli myös kaikkien päivitettävissä oleva muutoslokitiedosto. Talotekniikka suunniteltiin MagiCAD-ohjelmistoilla.
Kaksi kertaa viikossa toteutettiin Big Room -työskentelyä, ja kerran viikossa pidettiin yhteensovituspalaveri. Urakoitsijan ja rakennesuunnittelijan tehtävälistaa ylläpidettiin Trimble Connectissa. Teklalla pystyttiin mallintamaan kaikki hankkeen rakenteet mukaan lukien elementit, paikallavalurakenteet, jännitetyt rakenteet sekä terässuunnittelu ja detaljointi. Haasteita esiintyi paikallavalujen ja monimuotoisten rakenteiden mallintamisessa ja etenkin piirustustuotannossa. Hankkeessa käytettiin lisäksi Cadmatic Plant Design -laitossuunnitteluohjelmistoa ja vesihuollon laitossuunnittelun tehtäväluettelon mukaista työnjakoa.
Etenkin tekniikan asennettavuuden työturvallisuutta tutkittiin paljon mallin kautta ennen asennuksen aloitusta. Tästä tuli paljon muutospyyntöjä suunnittelijoille, ja suunnitelmia muutettiin vastaamaan turvallisuusvaatimuksia.
Statustietoa käytettiin suunnittelun ja työmaan toteuman seurantaan. Alkuun suunnittelun statustietoa päivitettiin Teklaan, mutta urakoitsijan tullessa mukaan siirryttiin käyttämään Trimble Connectia. Statustietoa päivitettiin tietokoneella ja mobiilisti.
Projektin osapuolet
Tilaaja: HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä
Projektinjohto-/pääurakoitsija: YIT Oyj
Arkkitehti-, rakenne-, sähkö-, instrumentointi-, alue- ja kalliotekninen suunnittelu: AFRY Finland Oy
Laitos-, prosessi- ja LVI-suunnittelu (vesi ja viemäröinti): FCG Finnish Consulting Group Oy, Ramboll Finland Oy
LVI-suunnittelu: A-Insinöörit Suunnittelu Oy
Talotekniikan (LVISIA) urakoitsija: Are Oy
Betonielementtitoimittaja: Parma Oy
