Kesko Oyj, Haahtela-rakennuttaminen Oy, Arkkitehtitoimisto Lahdelma & Mahlamäki Oy, Wise Group Finland Oy, Ramboll Finland Oy, Granlund Oy, Lujabetoni Oy, Byggnadsekonomi Oy
Easton Helsinki on Tekla BIM Awards 2017 voittaja
Easton Helsinki projektissa käytettiin tietomallia ja mallitietoa laajasti läpi koko rakentamisen prosessin. Projektiosapuolet kokivat, että tässä hankkeessa suunnittelu oli yhtä kuin mallinnus ja tietomallia käytettiin myös ali-urakoitsijoiden toimesta laajasti. Lisäksi tilaaja hyödynsi tietomallia, jonka hyödyt suunnitelmien kehittämisessä ja päätöksenteossa vietiin tilaajan asiakkaille asti. Tilaajan tavoitteena oli alusta alkaen toteumamalli rakennuksen ylläpitoa varten. Raadin näkemys voittajasta tiivistyy lauseessa ”Easton Helsinki voitti tiukan kilpailun käyttäjän mitalla”.
Raadin perustelut valinnalle:
- tietovirran hallinta läpi rakentamisen prosessin kaikille osapuolille
- tilaaja on ollut aktiivisesti mukana tietomallin hyödyntämisessä
- mallitietoa on hyödynnetty laajasti hankkeen kaikissa vaiheissa, myös maanrakentamisessa
- hankkeessa on kehitetty ja otettu käyttöön toimintatapoja ja työkaluja tiedolla johtamiseen ja tietomallin hyödyntämiseen, mm. virtuaalisen todellisuuden käyttö
- rungon asennusjärjestyksen vaihtoehtojen simulointi, aikataulutus sekä toimitusketjun tilanteen hallinta mallipohjaisesti läpi hankkeen
- suunnitelmamuutosten kommunikointi tietomallipohjaisesti mobiililaitteilla asbuilt –malliin, jota tullaan hyödyntämään ylläpitovaiheessa
Kauppakeskushankkeessa suunnittelu on yhtä kuin mallinnus
Itäkeskukseen rakennettava Kauppakeskus Easton toteutetaan useammassa vaiheessa, joista ensimmäinen rakentuu vanhan K-Citymarketin ja pysäköintialueen päälle. Noin 100 miljoonan euron hankkeen rakennuttaja on Kesko. Rakennukseen tulee uusi K-Citymarket, muuta kauppakeskustilaa ja kaksi maanpäällistä pysäköintikerrosta. Hankkeen bruttoala on noin 65 700 brm2, josta ensimmäisessä vaiheessa rakennetaan 26 000 krm2.
Hanke toteutetaan Haahtela-rakennuttaminen Oy:n projektinjohtomallilla, ja tietomalliohjaus toteutetaan suoraan projektijohtopalvelun alaisuudessa. Tietomalli on otettu laajasti huomioon suunnitteluohjelmassa, ja tietomallitoiminta on poikkeuksellisen vahvasti kytketty hankkeen ajalliseen ohjaukseen. Hankkeessa suunnittelu ja tuotanto limittyvät vahvasti, projektin aikaisia muutoksia on ollut paljon, ja aikataulu on kireä. Tässä hankkeessa suunnittelu on yhtä kuin mallinnus.
Mallipohjaisella suunnittelulla ja viestinnällä hallitaan riskejä
Hanke on ollut monella tapaa haastava, mutta riskejä on pystytty hallitsemaan mallipohjaisella suunnittelulla. Lisäksi tilaajalla on alusta asti ollut selkeä tavoite toteuttaa tarkka toteumamalli ylläpidon avuksi. Tilaajalle suunnitelmien kehittäminen ja päätösten tekeminen tietomallipohjaisesti on ollut perinteisiä toimintatapoja tehokkaampaa. Tuleville vuokralaisille on voitu tarkasti esittää tuleva toimintaympäristö ja varmistaa tiedonkulku suunnittelupöydälle. Päätöksentekoa on pystytty nopeuttamaan myös projektiorganisaation muilla tasoilla. Pitkälle viedyn mallipohjaisen suunnittelun ja mallin vaivattoman työmaakäytön johdosta moni urakoitsija heräsi huomaamaan tietomallinnuksen edut.
Haastavassa aikataulussa suunnittelu sekä rakentaminen ovat limittyneet. Hankkeessa tehtiin isojakin muutoksia kesken suunnittelun. Suunnitteluvaiheessa mallipohjaisella työskentelyllä mahdollistettiin nopea suunnittelukierto ja tehokas lähtötietojen siirto. Rakennuksen erityispiirteenä on 30 000 värikoodatusta keraamisesta sauvasta koostuva, aaltoileva kaksoisjulkisivurakenne, joka on tuettu aaltoilevaan teräsrunkoon. Haastavan rakenteen toteuttamiseksi ei nähty muuta vaihtoehtoa kuin siirtää tietoa arkkitehdin, rakennesuunnittelijan ja konepajan välillä mallipohjaisesti. Tiedonsiirto onnistui hienosti, ja lopputuloksesta tuli toivotunlainen. Suunnitelmien yhteensovitus, ratkaisuvaihtoehtojen tarkastelu, reikäkierto, asennettavuustarkastelut ja monia muita suunnittelutehtäviä on tehty mallipohjaisesti. LVI-suunnittelija käytti VR-laseja putkien ja kanavien asennettavuuden tarkastamiseen IV-konehuoneissa. Yhdeksän eri suunnitteluosapuolta on tuottanut suunnitelmatietoa mallintamalla. Yhteensovituksen kommunikointia on hoidettu BCF-tiedostojen sekä pilvipohjaisen seurantatyökalun avulla. Parhaimmillaan viikon syklillä päivitetyt IFC-mallit mahdollistivat nopean tiedonkulun osapuolten välillä. Elementtisuunnittelun lähtötietojen välitys oli käytännössä reaaliaikaista, koska rakenne- ja elementtisuunnittelijat toimivat samassa malliympäristössä Tekla Model Sharing –toiminnon avulla.
Työmaalla aikatauluhaasteita on ratkottu monella eri tavalla. Rungon toteutusvaihtoehtoja vertailtiin Tekla Structuresin ja Vicon Schedule Plannerin avulla hyödyntäen mallista saatuja elementtipainoja ja sijainteja. Rungon turvallinen nostotapa saatiin näin optimoitua aikataulun ja kustannusten suhteen. Teklalla tehtyjen simulointien avulla asennusjärjestys pystyttiin varmistamaan tarkemmalla tasolla ja tekemään tarvittavat muutoksia. Näillä keinoilla asennus saatiin jatkumaan katkeamatta läpi hankkeen. Rungon elementtien asennusaikataulu vietiin elementtitasolle ja syötettiin Tekla Model Sharingilla jaettuun malliin. Myös elementtien suunnittelijat, valmistaja ja asentajat syöttivät jaettuun malliin viikoittain toteumatietoa, jonka avulla projektin tilanne pystyttiin esittämään selkeässä, visuaalisessa muodossa. Läpinäkyvyyttä arvostivat kaikki projektiosapuolet tilaajasta lähtien, sillä se mahdollisti tarvittaessa nopean puuttumisen esille tulleisiin haasteisiin. Lopputuloksena runko valmistui sovitussa aikataulussa.
Havainnollisuus yksi suurhankkeen parhaita mallinnushyötyjä
Tietomallinnuksesta ja mallien hyödyntämisestä on tullut osapuolille normaali ja luonnollinen toimintatapa, eikä sitä nähdä erillisenä suunnittelun osana. Kun ratkaisuja on kehitetty, suunnitelmia sovitettu yhteen tai haasteita ratkottu, on ensimmäinen työkalu useimmiten ollut tietomalli niin suunnittelupöydällä kuin työmaalla. Tästä kertoo esimerkiksi se, että suunnittelijat ovat julkaisseet useammin tietomalleja kuin tasokuvia.
Työn suorittajat, työnjohto, valvojat, projektinjohto, tilaaja ja lopulliset käyttäjät ovat kaikki hyödyntäneet malleja ennakkoluulottomasti eri tavoin. Tietomallit ovat toimineet apuna hankeriskien hallinnassa, hankkeeseen tutustumisessa ja kommunikoinnissa, aikataulujen toteuttamisessa ja seurannassa, kustannusohjauksessa sekä työmaalla tehtävissä asennuksissa. Tietomallien luotettavuus ja toteumamallin vaatimus tarkasti suunnitelmien mukaisesti tehdyistä asennuksista johti siihen, että urakoitsijat hyödynsivät mallia töiden toteutuksessa. Maanrakennusurakoitsija hyödynsi mallista anturoiden sijaintitietoa ja kaivinkone pystyi kaivamaan anturan kaivuutasot ilman anturamontussa työskentelevää mittamiestä ja kaadolla toteutettujen pohjaviemäreiden varaukset osuivat kohdalleen. Toteumamallitavoitteeseen on päästy, koska mittojen ja asennuspaikan kokonaiskuva on hahmotettu mobiililaitteiden katseluohjelmilla. Suunnitelmista tehdyt asennuspoikkeamat eli ”punakynämerkinnät” vietiin takaisin suunnitelmiin suoraan työmaalta Tekla Field3D -ohjelmaa hyödyntäen. Suunnittelutarpeet pystyttiin esittämään suunnittelijoille kirkkaammin työmaan näkökulmasta, mikä helpotti resurssien kohdistamista oikeisiin tehtäviin. Työmaalla tietomallien havainnollisuus on säästänyt huomattavasti aikaa töihin tutustumisessa ja nopeita päätöksiä vaativissa tilanteissa. Tietomallien hyödyntämisestä saadut hyödyt ovat osapuolten mukaan kiistattomia, eikä perinteisillä toimintatavoilla olisi päästy samaan lopputulokseen.
Projektin osapuolet
Tilaaja: Kesko Oyj
Projektinjohtopalvelutehtävät: Haahtela-rakennuttaminen Oy
Arkkitehti: Arkkitehtitoimisto Lahdelma & Mahlamäki Oy
Rakennesuunnittelu: Wise Group Finland Oy
Elementtisuunnittelu: Ramboll Finland Oy
LVISA-, sprinkleri-, kylmätekniikkasuunnittelu: Granlund Oy
Runkourakka: Lujabetoni Oy
Tietomallikoordinaattori ja tuotannon aikataulutus: Byggnadsekonomi Oy
