Uuden kaupunginosan keskelle rakennettiin uusi puisto taitorakenteineen, joihin lukeutuvat kevyenliikenteen sillat ja väylä, taidetukimuurit, leikkipuistot, koirapuisto, paalulaatta ja portaikot. Projekti alkoi vuonna 2013 ja päättyi vuonna 2023. Kilometrin mittainen ja lähes sata metriä leveä puisto yhdistää Ruoholahden ja Länsisataman kaupunginosat. Välimerenkadun silta ja Länsisatamankadun silta ovat tärkeitä linkkejä alueen jalankululle ja pyöräilylle, näkyvät kauas ja auttavat tulijaa suunnistamaan alueella. A-Insinöörit toimitti hankkeeseen puiston taitorakenteiden suunnittelun, ja rakenteet laadittiin mallintamalla. Suunnittelu ja rakentaminen olivat monitahoisia tehtäviä myös alueen satojen yhtäaikaisten hankkeiden vuoksi.
Sillat ovat tyypiltään teräsbetonikantinen teräsristikkosiltoja. Ne ovat monimuotoisia, ja rakenteet on suunniteltu vaativan arkkitehtuurin mukaisesti. Ristikon korkeus ja leveys sekä vastaavasti paarteiden suunnat vaihtelevat murtoviivamaisesti sillan alueella. Ristikon kaikki sauvat koostuvat putkiprofiileista, joiden nurkkaliitokset on muotoiltu pyöristetyin nurkkalevyin kotelomaisiksi. Ristikon sivu- ja ylätasot ovat ristikkorakenteita, ja alatasossa paarteita yhdistävät vain poikittaispalkit ja niihin liittyvä kansilaatta. Teräsbetoninen, päistään haaroittuva kansilaatta tukeutuu teräksisiin poikkipalkkeihin. Alusrakenteena toimivat molemmille puolille sijoittuvat massiiviset taidetukimuurit.
Sillat ja maatukirakenteet suunniteltiin täysin tietomallipohjaisesti
Puiston sillat ja maatukirakenteina toimivat taidetukimuurit sekä niiden rakenteet suunniteltiin täysin tietomallipohjaisesti Tekla Structures -ohjelmistolla. Puistosta laadittiin täydellinen tietomalli. Hanke oli tietomallintamisen osalta pilottihanke, jossa mallintamisosaamista kehitettiin Infra FINBIM -kehityshankkeen yhteydessä.
Rakenteista ei laadittu perinteisiä piirustuksia. Suunnittelun lopputuotteena tuotettiin tietomalli, joka luovutettiin urakoitsijan käyttöön. Kohde myös rakennettiin hyvin pitkälti mallipohjaisesti. Esimerkiksi hyvin haastavista tukimuurien paikallavalurakenteista ei laadittu perinteisiä piirustuksia.
Eri suunnittelualojen tietomallit yhdistettiin yhdeksi yhdistelmämalliksi, jonka avulla varmistettiin rakenteiden yhteensopivuus. Yhdistelmämallia käytettiin myös hankkeen visuaaliseen tarkasteluun.
Taidetukimuurien haastava geometria edellytti tietomallintamista
Siltojen maatukina toimivat monimuotoiset taidetukimuurit. Tukimuurit muodostuvat paikallavalettavasta betonirungosta ja sen pintaan kiinnitetyistä betonielementeistä. Elementit ovat hiottuja tai pesubetonipintaisia ja tuovat vaihtelua muurin ilmeeseen. Haastavan geometrian vuoksi tukimuurien suunnittelua ei olisi voinut tehdä muuten kuin tietomallintamalla.
Elementtien mittatarkkuus varmistettiin ruostumattomalla ja pokatulla teräsreunuksella. Rakenteesta ei löydy kahta samanlaista elementtiä eli jokainen on uniikki. Elementeistä tehtiin betonitehtaalla ensin mallikappaleet, joilla varmistettiin ilme ja rakennettavuus. Jokaisesta elementistä tehtiin nosto- tai asennussuunnitelma. Elementtien asennus onnistui täysin ongelmitta, eikä suunnitelmassa ilmennyt virheitä, jotka olisivat aiheuttaneet elementtien törmäilyjä. Rakenteen mittatarkkuus ja loppumuoto varmistettiin lopuksi vertaamalla valmista rakennetta keilattuun pistepilveen.
Siltojen teräsrakenteet rakennettiin pintakäsittelyjä myöten täysin valmiiksi kokonaisuudeksi konepajalla Virossa ja tuotiin meriteitse Jätkäsaareen. Teräsrakenteet asennettiin paikalleen nostamalla yhdessä illassa, minkä ansiosta asennuksen aikainen liikennehaitta saatiin minimoitua.
Keskeistä oli rakenteiden sovittaminen puistoon rajoittuviin rakennuksiin
Silta- ja taidemuurirakenteiden suunnittelussa oli keskeistä rakenteiden yhteensovittaminen puistoon rajoittuvien rakennusten, kaukolämmön, imujätejärjestelmän ja pysäköintilaitoksen kanssa. Tämä koski niin rakenteita kuin rakentamisen aikaisia vaiheistuksiakin. Lisäksi otettiin huomioon työturvallisuusasiat. Rakenteiden yhteensovittamista ja rakentamisen vaiheistusta varten laadittiin koko puiston alueelle yhteinen ohje, jota jokaisen toimijan tuli noudattaa.
Kaikki taitorakenteet suunniteltiin laadukkaista materiaaleista 100 vuoden käyttöiälle. Vuonna 2020 Hyväntoivonpuisto voitti Vuoden ympäristörakenne -tunnustuksen. Puiston rakennussuunnitteluvaiheessa laadittiin Suomen ensimmäinen puistorakentamisen tietomalli vuonna 2014, ja myöhemmin tietotaitoa on hyödynnetty valtakunnallisen maisemasuunnittelun tietomallinnusvaatimusten laatimisessa (Maisema BIM). Hyväntoivonpuisto toimii myös tutkimuskohteena biohiilien käytön vaikutuksista kasvualustassa. ”Rokkiporkkanaksi“ ja “Rööriporkkanaksi” ristityistä silloista on muodostunut Jätkäsaarta identifioivat maamerkit ja tunnus urbaanille kaupunkiasumiselle yleisemminkin.
Projektin osapuolet:
Pääurakoitsija: GRK Suomi Oy (Tukimuurit ja Välimerenkadun silta / Rokkiporkkana)
Pääurakoitsija: VM Suomalainen Oy (Länsisatamankadun silta / Rööriporkkana)
Tilaaja: Helsingin kaupunki
Arkkitehti- ja puistosuunnittelija: VSU Maisema-arkkitehdit Oy
Rakennesuunnittelija: A-Insinöörit Oy
Valaistussuunnittelija: A-Insinöörit Oy
Väyläsuunnittelija: A-Insinöörit Oy
Sillan teräsrakennetoimittaja: M. Rautio Oy
Tukimuurien betonielementtitoimittaja: Betoniluoma Oy
