Suunnittelun kohteena oli vuonna 1941 käyttöönotettu Kauppakorkeakoulun ylioppilaskunnan talo. Kulma21 toteutettiin BREEAM-ympäristöluokituksen uusimpien Excellent-tason korjausrakentamisen kriteerien mukaisesti ensimmäisten korjaushankkeiden joukossa Suomessa. Rakennus on EU-taksonomiakelpoinen ja kuuluu Museoviraston määrittämään valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön. Hankkeessa rakennus palautettiin alkuperäiseen asuunsa. WSP oli kohteen rakennesuunnittelija, NCC pääurakoitsija ja Tengbom vastasi sekä pää- että arkkitehtisuunnittelusta.
Tietomallinnuksen ansiosta monimuotoisen korjauskohteen suunnittelu ja toteutus saatiin sujuvasti maaliin. Sekä olevat rakenteet laserkeilauksen pohjalta että laajennusosan ja ullakon uudet rakenteet mallinnettiin, ja ylin kerros rakennettiin käytännössä kokonaan uudelleen. Lisäksi mallinnettiin kaikki yhteensovitettavat tekniikkaosat.
Tekla BIM Awards Suomi 2024: Kunniamaininta
Tuomariston perustelut:
Kulma21 -korjausrakennushankkeessa Helsingin keskustassa sijaitseva, vuonna 1941 käyttöönotettu Kauppakorkeakoulun ylioppilaskunnan talo palautettiin alkuperäiseen asuunsa. Hanke toteutettiin BREEAM-ympäristöluokituksen uusimpien Excellent-tason korjausrakentamisen kriteerien mukaisesti ensimmäisten korjaushankkeiden joukossa Suomessa. Kulma 21 -hanke asettaa korkeat standardit korjausrakentamiselle ja teknologian hyödyntämiselle rakentamisessa, osoittaen, että vanhaa voidaan arvostaa ja säilyttää samalla kun luodaan uutta ja kestävää. Hanke on hyvä esimerkki projektinhallinnallisesta korjausrakennuskohteesta ja lean-rakentamisesta. Tekla-mallinnusta tehtiin koronan takia "hajautetusti", eli suunnittelijat eivät olleet toimistolla vaan kotonaan ja käyttivät Tekla Model Sharingia. Rakennuksen runko ja välipohjat on pystytty säilyttämään, ja kellaritilat on otettu hyötykäyttöön. Tähän ei olisi pystytty ilman mallinnusta. Laserskannauksen avulla saatiin vanhojen rakenteiden muoto ja sijainti lähtötiedoiksi mallintavaan toteutussunnitteluun ja työmaalla on tehty säännöllisesti päivittyvää mallinnusta. Tämä mahdollisti valmiuden ja kyvykkyyden reagoida tarvittaviin muutoksiin. Tietomallinnusta oli käytetty laajasti, myös sääsuojat ja valaistukset on mallinnettu. Yhteistyö eri projektin osapuolten kanssa oli laajaa ja perustui talotekniikan, rakenteiden suunnittelun ja toteutuksen välillä skannattuun tilannekuvaan. Yhteistyöllä saatiin talotekniikka mahtumaan mataliin huonetiloihin. Talotekniikka on toteutettu uudisrakentamista vastaavaksi. Hankkeessa otettiin käyttöön visuaalinen johtaminen, ja tällä saatiin aikaan yhteisen tilannekuvan päivittyminen digitaalisesti. Tietomallinnus mahdollisti elinkaariajattelun läpi koko hankkeen. Rakennuksen julkisivu on palautettu alkuperäiseen asuun. Korjausrakentamisen takia rakennuksen hiilijalanjälki tulee olemaan 20 % pienempi kuin uudisrakentamisessa (50 vuoden ajanjaksolla). Hankkeessa oli keskiössä EU-taksonomia, mikä on vielä harvinaista suomalaisessa kohteessa.
Läpinäkyvä ja avoin mallinnusprosessi valjasti kaikki osapuolet osallistumaan
Rakennuksen digitointi tehtiin päivittyvänä prosessina jossa laserkeilattiin suunnitelmallisesti purkutöiden tahdissa tietomallipohjaisen suunnittelun lähtötiedoksi. Laserkeilausmateriaalia hyödynnettiin myös suunnitelmien laadunvarmistukseen, sillä NCC:n tietomallikoordinaattori vertasi suunnitelmamalleja inventointimalliin ja pyrki varmistamaan, ettei toteutussuunnitelmiin ole jäänyt geometriavirheitä. NCC tutki kohteessa myös laserkeilattuja pistepilviä ja tietomalleja analysoivan järjestelmän käyttöä. Järjestelmä kykeni automaattisesti nostamaan esiin geometrisiä poikkeamia olemassa olevien ja suunnitelmamallissa olevien rakenteiden välillä. Tällaisella teknologialla voidaan välttää yllätykset ja varmistaa töiden sujuvuus, esimerkiksi kun taloteknisiä järjestelmiä ryhdytään asentamaan. Haasteena oli saada nykyaikainen ja vaatimukset täyttävä ratkaisu mahtumaan käytettävissä olevaan tilaan.
Tietomallia hyödynnettiin myös esiteltäessä hanketta esimerkiksi viranomaisille ja naapureille. Mallin avulla oli helppoa perustella ja esitellä valittuja ratkaisuja, ja haasteet voitiin ratkaista yhdessä. Hankkeessa tavoiteltiin uudenlaista modernin johtamisen mallia, joka onnistuikin digitaalisten sovellusten kautta visuaalisen johtamisen ja digitaalisen tilannekuvan keinoin. Digitaalinen yhteistyö ja kommunikaatio viranomaisten, naapurien, suunnittelijoiden, käyttäjän ja toteutusorganisaation välillä oli avointa. Luottamus rakentui organisaatio- ja toimenkuvarajat ylittävän tietomallipohjaisen visualisoinnin, sähköisen viestinnän ja joustavien tapaamisten kautta.
Avaintekijöitä visuaalisessa johtamisessa olivat säännöllisesti päivittyvät selainpohjaiset 3D-valokuvat työmaasta, valmiin kohteen 3D-kuvaus sekä etätyön mahdollistaminen ja hyödyntäminen. Kestävyys- ja vastuullisuustavoitteisiin ohjaamiseksi hankkeeseen luotiin kestävyyden digitaalinen tilannekuva. Tietomalli mahdollisti visuaalisen johtamisen ja työturvallisuuden toteutumisen myös työmaan suunnittelussa ja aikataulutuksessa. Rakennuksessa tarvittiin erityisiä sääsuojauksia, jotka suunniteltiin ja toteutettiin tietomallin kautta. Julkisivuvalaistuksen avulla luotiin arkkitehtuuria ja kaupunkikuvaa kunnioittavaa ilmettä, jonka lopputulos suunniteltiin tietomallipohjaisesti.
Mallinnus auttoi hallitsemaan korjausrakentamiselle tyypillistä yllätyksellisyyttä
Korjausrakentamiselle tyypillistä yllätyksellisyyttä hallittiin digitalisoinnin ja yhteisen tilannekuvan avulla. Hanketta leimasivat myös alkuperäisen rakennusrungon monimuotoisuus sekä nopeatempoinen ratkaisujen hakeminen ja kehittäminen. Tietomallintamalla ja visuaalisella johtamisella saatiin aikaan tarvittavat päätökset ja suunniteltiin yhteisesti tekniset ratkaisut, joilla työmaa pääsi etenemään.
3D-valokuvat TruView’lla ja tietomalli, johon toteutusaikataulu 4D:nä kytkettiin, muodostivat työmaatoteutuksen visuaalisen johtamisen pohjan, jonka avulla urakan toteutus pysyi suunnitellulla polulla ja eteni tavoitellusti. Alue-, logistiikka- ja työnsuunnittelulle asetti haasteen työmaan sijainti Helsingin ydinkeskustassa, jossa tilaa oli käytettävissä todella vähän. NCC hahmotteli SketchUpilla erilaisia työmaa-aluejärjestelyvaihtoehtoja ja mallinnettuun 3D aluesuunnitelmaan vietiin naapurikiinteistöjen lisäksi muunmuassa kulkutiet, sääsuojaukset, nosturit, hissit, liikennejärjestelyt ja työmaan ajaksi kaupungilta vuokrattavat katualueet. Talotekniikan ja uusien rakenteiden yhteensovittaminen alkuperäiseen rakennusrunkoon vaati osapuolilta äärimmäisen tarkkaa yhteistyötä eikä olisi onnistunut ilman digitaalista yhteensovitusta ja visuaalista johtamista.
Digitaalinen kaksonen mahdollisti yhteissuunnittelun etänä monesta paikasta
Hankkeessa sovellettiin niin sanottua kenkälusikkamallia ja innovatiivista, intensiivistä suunnittelua sisältäen välipohjarakenteiden ja palo- ja poistumisteknisen optimoinnin sekä talotekniset ratkaisut. Rakennuksesta luotiin lähes täydellinen digitaalinen kaksonen, joka mahdollisti yhdessä suunnittelun paikasta riippumatta. Kohdetta suunniteltiin pandemian aikana monessa eri paikassa.
Vajaakäyttöiset toimitilarakennukset ovat akuutti ongelma Suomessa. Kohde osoittaa, että korjaaminen ja konversiot ovat liiketoiminnallisesti mahdollisia, kun toteutukseen suhtaudutaan intohimolla ja valjastetaan tietomallinnus ja digitaalisaatio korjausrakentamisen tarpeisiin. Tietomallipohjaisesti johdettuna kierrätettävyysaste saatiin 63 prosenttiin. Legendaarisen KY-talon kunnostaminen oli tärkeä teko kaupunkikuvan ja kulttuurihistoriankin kannalta.
Korjausrakentaminen auttaa merkittävästi pienentämään rakentamisen hiilijalanjälkeä
Kulma21-hankkeen 50 vuoden tarkastelujakson hiilijalanjälki on noin 20 prosenttia pienempi verrattuna vaihtoehtoon, jossa rakennus olisi toteutettu uudiskohteena. Tämä saavutettiin visuaalisen johtamisen avulla. Hankkeelle haettiin ensimmäisenä Suomessa korjausrakentamisen suunnittelun BREEAM-sertifikaattia, ja tietomallipohjaisen johtamisen avulla se saavutettiin Excellent-tasoon. Rakennuksen energiamallinnukset toteutettiin IDA-ICE-työkaluilla tietomallipohjaisesti.
Taksonomia oli hankkeessa keskiössä, ja sen hakeminen tukeutui tietomallin tuottamiin materiaali- ja määrätietoihin. Onnistuminen vaati joustoa, ketteryyttä ja yhteistyötä koko ketjulta viranomaisista loppukäyttäjään, ja tietomalli mahdollisti visuaalisen johtamisen.
Projektiosapuolten roolit:
Rakennuttaja: NCC Property Development Oy
Pääurakoitsija: NCC Suomi Oy
Pää- ja arkkitehtisuunnittelu: Tengbom Oy
Rakennesuunnittelu: WSP Finland Oy
LVISA-suunnittelu: Granlund Oy
