Music Tower: micro living -studiohotelli ahtaalle tontille Jätkäsaareen
Helsingin Jätkäsaareen rakennettavaan Music Toweriin tulee loft-henkisiä studiohuoneita. Kerroskorkeudeltaan viisimetristen yksiöiden kylpyhuoneiden ja eteisten päälle rakennetaan parvet. Lisäksi rakennukseen tulee erilaisia neuvottelutiloja sekä saunaosasto ylimpään kerrokseen. Hankkeelle haetaan LEED Gold -ympäristösertifikaatti.
Rakennuksessa on noin 6000 brm² kahdeksassa maanpäällisessä kerroksessa sekä kellarissa. Kuudessa hotellikerroksessa sijaitsevat teräsrakenteiset parvet, jotka ovat osittain yhtenäisiä huoneiden välissä. Kantavina ja jäykistävinä rakenteina toimivat teräsbetoniset seinät, jotka ovat alimmissa kerroksissa paikallavalettuja. Väli- ja yläpohjat ovat ontelolaattoja paikallavalu- tai kuorilaattakaistoin. Kylpyhuone-elementtien kohdalla käytetään kuori- tai kololaattoja. Tason palkit ovat teräsrakenteisia WQ-palkkeja ja pilarit liittopilareita. Kohde valmistuu keväällä 2022.
Tontti on ahdas, ja viereiset rakennukset on osin toteutettu sen puolelle, joten perustamisolosuhteet olivat erittäin haasteelliset. Rakennuksen jäykistävän seinälinjan alapuolella on kulkuyhteys kallioparkkiin, ja kuormien siirtoa varten suunniteltiin vaativa teräsbetoninen kuormansiirtorakenne. Toisella puolella rakennuksen jäykistykseen jouduttiin käyttämään porapaaluseinää perustusten läheisyyden ja korkoaseman vuoksi. Kellarin seiniin oli vesitiiveysvaatimus, joka saavutettiin toteuttamalla seinät porapaalupatoseininä. Toteutuneet paalutukset tuotiin tietomalliin, ja niiden perusteella saatiin tarkennettua läpivientien sijainteja suhteessa paaluihin.
Rakennuksen muoto kapenee kohti vesikattoa, jolloin runkoon muodostuu kuormansiirtorakenteita sekä erilaisia vesikattotasoja. Rakenteiden, tilojen ja talotekniikan yhteensovituksessa hyödynnettiin paljon osapuolten tietomalleja. Haasteellisia paikkoja muodostui myös kylpyhuone-elementin, teräsrakenteisen parven ja väliseinän liitospintaan. Tyyppihuoneessa kyseinen rakenne oli mallinnettava levyjen ja rankojen tarkkuudella, jotta saatiin varmistettua toteutettavuus, äänitekninen toimivuus ja talotekniikan yhteensovitus.
Haasteista ja tiukasta aikataulusta selvittiin suunnitteluryhmän ja urakoitsijoiden tiiviillä yhteistyöllä esimerkiksi viikoittaisissa Design Day -kokouksissa. Tiedonvaihto osapuolten välillä oli aktiivista, eikä kesken kiivaimman suunnitteluvaiheen alkanut koronapandemiakaan aiheuttanut ongelmia. Etätyöskentelyyn siirryttäessä tietomalleja käytettiin erittäin aktiivisesti osana tiedonvälitystä ja Teams-palavereita.
Paikallavalurakenteiden ja yleisesti rakennuksen työmaatoteutusta helpotettiin tuottamalla suunnitelmiin Sweco SmartDrawings, jonka käyttämistä pilotoitiin kohteessa. Rakennesuunnitelmiin tulostettiin QR-koodit, joista urakoitsija pystyi avaamaan suunnitelmassa olevan rakenneosan tietomallin millä tahansa laitteella. Kuormansiirtoihin käytettävien teräsbetonirakenteiden raudoitusmäärä ja -tapa aiheuttaa tyypillisesti haasteita raudoituksen suunnittelijalle ja varsinkin toteuttajalle. Vaikeista rakenteista saadaan harvoin tuotettua selkeitä 2D-suunnitelmia.
Tietomalli keskitetyn talotekniikkakuilun ja rakennuksen rungon suunnittelussa
Keskitetyn talotekniikkakuiluelementin suunnittelussa hyödynnettiin tietomallinnusta. Kanavat, putkistot ja rakenteet mallinnettiin kuilun sisään ottaen huomioon riittävät huolto ja tilavaraukset. Elementtitoimittaja hyödynsi tietomallia ja teki kuilusta oman erillisen tuotantomallin, jota verrattiin suunniteltuun. Yhteensovitusta ja tarkastelua tehtiin eri osapuolten kanssa aktiivisesti tietomallipohjaisesti, jotta varmistuttiin siitä, että elementti vastaa suunniteltua ja asennus onnistuu työmaalla ongelmitta.
Rakennesuunnittelijan pääasiallisena työkaluna hankkeessa oli Tekla Structures. Tietomallia käytettiin koko rakennuksen rungon suunnittelussa, kuten teräspalkeissa, liittopilareissa, teräsbetonielementeissä, paikallavalurakenteissa ja parvien teräsrakenteissa. Myös julkisivusuunnittelija on käyttänyt Teklaa. Teklan työkaluja kuten Organizeria sekä Swecon omia komponentteja käytettiin aktiivisesti rakennesuunnittelun yhteydessä. Tietomallikoordinaattori tuotti yhteensovitusmalleista kommentit myös BFC-muodossa, ja tiedoston lukemiseen käytettiin Teklassa BCF-manageria. Pääasiallisesti tiedonvaihdossa käytetiin IFC-malleja. Trimble Connectia ei tässä projektissa käytetty ja sen puuttuminen korvattiin tekemällä suunnitelmista SmartDrawings.
Tietomalleja hyödynnettiin eri suunnittelu- ja hankintapalavereissa, tietomallikoordinoinnissa sekä erilaisissa tuoteosakaupoissa kuten TATE-elementeissä ja julkisivusuunnittelussa. Työmaan 4D-aikataulu luotiin Navisworksillä ja tietomalleja käytettiin tahtituotannon suunnittelussa. Tietomalleja hyödynnettiin määrien laskennassa ja työsuunnittelussa sekä tekemällä rakennusvaihesimulaatioita. Lisäksi työturvallisuuteen liittyen tietomalleja käytettiin esimerkiksi perehdytykseen sekä torninosturin ja putoamissuojien suunnitteluun.
Tekla-ohjelmistoja käytettiin rakentamisen valmisteluun ja rakentamiseen muun muassa määrien, aluesuunnitelman, aikataulutuksen ja seurannan osalta, myös mobiililaitteissa. Tekla Warehousen valmisosista käytettiin BEC-työkaluja ja valuosia. Tieto rakenneanalyysin ja -laskennan sekä Tekla Structuresin välillä siirrettiin DWG-muodossa. Asiakkaalle toimitettiin sekä piirustukset että tietomalli. Tietopyyntöjä vähennettiin pitämällä IFC-mallia ajantasaisena sekä tekemällä tietyistä paikallavalurakenteista ja mittapiirustuksista SmartDrawings. Suunnitelmamuutoksia käytiin läpi säännöllisissä yhteensovituspalavereissa.
Projektin osapuolet
Rakennesuunnittelija: Sweco Rakennetekniikka Oy
Päätoteuttaja: Skanska Talonrakennus Oy
Arkkitehtisuunnittelu ja tietomallikoordinointi: Arkkitehdit Soini & Horto Oy
LVIA suunnittelu: Hepacon Oy
Sähkösuunnittelu: Rejlers Finland Oy
Tilaaja: Aberdeen Standard Investmentsin hallinnoima kiinteistörahasto AEROF (Aberdeen European Residential Opportunities Fund)
