OOPS - Oasis of Professionals sai kunniamaininnan
Tuomariston perustelut:
OOPS-projektissa on hyödynnetty ennakkoluulottomasti ja laaja-alaisesti tekniikkaa, ei pelkästään mallintamisessa vaan myös työmaalla aivan ennennäkemättömällä tavalla. SPOT robottikoiraa sekä Microsoft Hololens XR10 - virtuaalilaseja käytettiin OOPS:in työmaalla, XR10 -virtuaalilaseja ensimmäistä kertaa Suomessa. Uuden kasvavan toimistokeskittymän sijainti on haastava junaraiteen ja Monikonpuron puistoalueen välissä, ja esimerkiksi drone-kuvausta hyödynnettiin alueen ja työn suunnitteluun. Hankkeessa on ollut tehokas mallipohjainen aikataulutus. Laaja Trimble Connectin käyttö mahdollisti muun muassa aikataulun ja suunnittelun tilanteen visualisoinnin, sekä piha- ja maanrakennustöiden yhteensovittamisen. OOPS tulee valmistuessaan täyttämään BREEAM Excellent- ympäristöluokituksen tiukat vaatimukset.
OOPS-kampuksella hyödynnetään ennätyksellisen laajasti digitaalisen rakentamisen ohjelmistoja ja työkaluja
OOPS eli Oasis Of Professionals on NCC:n Espoon Leppävaaraan näkyvälle paikalle Kehä 1:n, rantaradan ja tulevan Raide-Jokerin risteykseen kehittämä uusi kortteli. Tälle Hatsinanpuiston alueelle rakennetaan vaiheittain yhteensä viisi toimistotaloa, hotelli sekä asuntoja yhteensä lähes 100 000 m2. Rakentaminen alkoi kesäkuussa 2019, ja ensimmäisessä vaiheessa rakennetaan kaksi 7–13-kerroksista toimistorakennusta sekä niihin kiinteästi yhteydessä oleva pysäköintitalo, jotka valmistuvat elokuussa 2021.
NCC Property Development toimii tilaajana ja NCC Suomi pääurakoitsijana kohteessa, jonka monipuolisia palveluja käyttää tulevaisuudessa mahdollisesti jopa 500 000 lähialueen asukasta. Alueen suunnittelussa ja toteutuksessa otetaan huomioon ilmastonmuutoksen vaikutukset, ja tavoitteena on saada toimistorakennuksille BREEAM-ympäristöluokituksen mukainen Excellent-sertifikaatti.
Ensimmäisen vaiheen toimistokampuksen päävuokralaiseksi tulee Trimble, ja siksi hankkeessa hyödynnettiin laajasti Trimblen ohjelmistoja ja työkaluja hankesuunnittelusta työmaavaiheeseen saakka. Muun muassa Trimblen XR10-virtuaalikypärä otettiin ensimmäisenä Suomessa käyttöön OOPSin työmaalla. Hanke loi NCC:lle täysin uuden työnkuvan, digi-insinöörin, jonka tehtävänä on jalkauttaa tietomallinnuksen ja digitaalisten työkalujen käyttöä kentälle.
Kohteen vilkas sijainti oli haasteellinen. Tontti rajautuu toiselta puolelta rantarataan ja toiselta Monikonpuroon, ja kokonaisuutta jouduttiin rakentamaan niiden rajaamassa tiukassa kiilassa. Radan varressa rakennettaessa oli kiinnitettävä erityistä huomiota turvallisuuteen. Kaikissa vaiheissa oli lisäksi huolehdittava, ettei radalle päädy työmaalta mitään, ja työkoneiden oli oltava maadoitettuja. Nosturinpuomit piti pitää tarkasti oman tontin sisällä ja poissa radan päältä. Rakentamisen aikana piti seurata, että rata pysyy paikallaan. Samaan aikaan kunnostettiin Monikonpuron puistoaluetta, mikä aiheutti esimerkiksi muutoksia liikennejärjestelyihin.
Tietomallinnus mahdollisti suunnittelualojen laadukkaan yhteensovittamisen
Hankkeen tietomallipohjaisessa suunnittelussa ja suunnitelmien yhteensovituksessa onnistuttiin erittäin hyvin. Rakennusten sisäisen yhteensovituksen lisäksi myös alueen tulevat rakennusvaiheet, Hatsinanpuiston sillat sekä rakennusten ja radan väliin tuleva kunnallistekniikka piti ottaa huomioon. Varsinkin rakennesuunnittelun ja teräsrakennesuunnittelijoiden välinen yhteensovitus sujui hienosti. Ilman tietomallinnusta kohteen teräsrakenteiden yhteensovitus ja tuotantoon vieminen olisi ollut huomattavasti haasteellisempi projekti. Lisätyn todellisuuden hyödyntäminen auttoi paremmin hahmottamaan haastavia paikkoja ja vei tietomallien hyödyntämisen työmaalla ihan uudelle tasolle. Esimerkiksi taloteknisten asennusten hahmottaminen oli lisätyn todellisuuden avulla helpompaa ja nopeampaa.
Rakentaminen ajoittui korona-pandemiaan ja rajoitti ihmisten mahdollisuutta vierailla työmaalla. Uusilla teknologioilla pystyttiin paikkaamaan tätä fyysisen läsnäolon tarvetta. Työmaavierailuja tehtiin striimaamalla työnjohtajan näkymää Trimble XR10 -kypärällä, palavereja hoidettiin digitaalisesti ja vuokralaisille järjestettiin mahdollisuus päästä näkemään työmaan tilannetta Matterport 3D-virtuaalivierailulla.
Kahden eri suunnittelutoimiston yhteensovitus betonirungon ja teräsrungon välillä onnistui IFC-pohjaisesti. Tietomallien yhteensovitusta tehtiin Solibri Officella, jonka yhteydessä testattiin Solibrilla tehtyjen huomioiden julkaisua ja hallinnointia Trimble Connectissa. Työmaa pyysi tarkennuksia tietomallinnettuihin suunnitelmiin hyödyntäen Trimble Connectin ToDo-toimintoa.
Nykyaikaisessa toimistotalossa talotekniikan määrä on valtava, ja sen yhteensovittaminen ja asentaminen suunnitellulle paikalleen ilman tietomallinnusta olisi likipitäen mahdotonta. Talotekniikka-asentajat olivat erittäin tyytyväisiä kohteen yhteensovituksen tasoon ja suunnitelmien toteutuskelpoisuuteen, joka mahdollistaa asennusten tekemisen tietomallipohjaisesti ”as designed”.
Tietomalleista oli iso apu myös asiakkaiden kanssa kommunikoitaessa esimerkiksi käyttäjäkokouksissa.
Hankkeen aikataulutus tehtiin Vico Schedule Plannerilla, ja sen pohjalta laadittiin Tekla Structuresilla viikkoaikataulu 4D-muotoisena. Näin pystyttiin tarkasti seuraamaan hankkeen runkovaiheen etenemistä visuaalisesti ja hankkeen eri osapuolet näkivät käden käänteessä työmaan senhetkisen tilanteen. Tämän lisäksi runkourakoitsija Nordec seurasi tehdastuotantoaan Teklassa oman ERP-laajennuksensa myötä.
Trimble Connect Status Sharing -työkalulla visualisoitiin rakentamisen aikataulun lisäksi myös suunnittelun tilanne ja näitä verrattiin toisiinsa. Visuaalisuuden lisäksi mallipohjaisen toteumaseurannan tekeminen mahdollisti toteumien määrätietojen keräämisen. SketchUpilla tehdyn aluesuunnitelman ja rungon työvaiheen sovittaminen Trimble Connectissa Status Sharing -työkalun kanssa mahdollisti eri työvaiheiden järjestyksen suunnittelun. Tämän lisäksi piha- ja maanrakennustöitä yhteensovitettiin varastoalueen logistiikan kanssa Trimble Connectissa. Tämä tapahtui dronella kuvatun photogrammetrisen 3D-mallin avulla. Sisätyövaiheiden asennusjärjestys visualisoitiin ja IV-koneiden vaikutusalueista tehtiin värikartta Trimble Connectissa.
Hankkeessa käytettiin eri suunnittelualojen IFC-malleja rakentamisen valmistelussa muun muassa määrälaskennassa sekä mobiililaitteissa. NCC seurasi paikallavalun toteumatietoa Trimble Connect Status Sharingin avulla, ja rakennemallissa hyödynnettiin Tekla Warehousen valutarvikkeita. Tehtaiden etenemä päivittyi toiminnanohjausjärjestelmän (SAP) kautta, ja tiedot ajettiin malliin. Elementtien valmiusasteet näkyivät mallissa vaiheittain, kun ne oli kuitattu tehtaiden järjestelmässä. Tekla-mallista siirrettiin hankkeen aikana määriä kustannuslaskentaan, mallitietoa MIS/ERP-järjestelmään ja mallitietoa valmistustuotannon suunnitteluun (materiaalioptimointi, toimituksen suunnittelu, aikataulutus) ja konepajavalmistukseen. Työmaa merkitsi vastaanotetut sekä myös asennetut elementit malliin. IFC- ja DWG-tiedostoja saatiin referenssiksi arkkitehdilta, GEO-, LVI-, sähkö- ja sprinkler-suunnittelijoilta, terästuoteosa- sekä kunnallistekniikkasuunnittelijalta. Reikäkierto suoritettiin reikä-IFC-tiedostoin, joita käsiteltiin Tekla Structuresin Hole Reservation Managerilla. Teräsrungon tuoteosatoimittajan malli oli IFC-referenssinä rakennesuunnittelun käytössä. A-Insinöörit käytti hankkeessa omia betonielementtien raudoitukseen ja varusteluun sekä teräsrakenteiden liitoksiin kehitettyjä komponenttejaan. Teräsrunkotoimittajalle toimitettiin rakennemalli IFC-muodossa, ja elementtivalmistaja sai pysäköintitalon kuorilaattoja koskevat lähtötiedot suoraan mallista Model Sharingin avulla. Tekla-mallia käytettiin myös elementtisuunnittelun statuksen kommunikointiin. Rakenneanalyysissä tieto siirtyi pääosin käsin mallintamalla, mutta muun muassa pysäköintitalon runko siirrettiin suoraan Grasshopperin kautta. Iteraatioiden määrä vaihteli rakenteen mukaan. Jotkin rakenteet tulivat kerralla valmiiksi, kun taas esimerkiksi paaluja ja perustuksia jouduttiin iteroimaan monta kertaa. Tietoa siirrettiin sekä Tekla Structuresista laskentaohjelmaan että päinvastoin, mutta ei samojen rakenteiden osalta, eli tiedonsiirto oli ohjelmien välillä yksisuuntaista. Asiakkaalle toimitettiin sekä piirustukset että tietomalli.
Kaikki suunnittelualat jakoivat viikoittain päivitetyn, tarkan IFC-tiedoston mallistaan. Arkkitehti käytti rakenne- ja muiden erikoissuunnittelijoiden malleja päivittäisessä työssään ensisijaisena lähteenä, kun haluttiin tarkastella suunnitelmia. Vasta tietomallitarkastelun jälkeen kaivettiin perinteiset PDF- ja DWG-piirustukset tueksi. Pääosin tarvittavat tiedot löytyivät tietomalleista. Kuukausittaisissa tietomallin yhteensovituspalavereissa yhteensovitettiin tietomallikoordinaattorin avulla suunnitelmat, ja suunnittelualat korjasivat palaverissa sovitut asiat omiin tietomalleihinsa.
Monia Trimblen työkaluja kokeiltiin hankkeessa ensimmäistä kertaa Suomessa
Maarakennusmassojen tarkka laskeminen ilman dronekuvausta ja Trimble Stratus -ohjelmaa olisi ollut hankalaa, mutta uuden teknologian avulla kaikilla osapuolilla oli jaettu tilannekuva projektista ja kiistoilta toteutuneista määristä vältyttiin. Trimble Stratusta pystyttiin hyödyntämään myös alue- ja työnsuunnitteluun, kun mietittiin esimerkiksi betoni-pumppuautolle sopivaa paikkaa.
Työmaalle saatiin ensimmäisenä Suomessa käyttöön Trimble XR10 Hololens 2 -visiirillä. Ensimmäistä kertaa työmaakäytössä tietomallit ja suunnitelmat avautuvat kirjaimellisesti suoraan silmien eteen. Asentajan ei tarvinnut mielessään hahmottaa talotekniikka tai vaikkapa väliseinäasennuksia, kun ne olivat nähtävissä juuri niin, kuin ne oli suunniteltu. Esimerkiksi IV-konehuoneessa laitteiden tilantarve tai monikerroksisten talotekniikka-asennusten toteutettavuus voitiin varmistaa. Trimblen XR10-virtuaalikypärän avulla työmaalla voitiin myös toteuttaa katselmuksia ja työmaakierroksia turvallisesti koronarajoitukset huomioon ottaen. Lisäksi XR10 antoi mahdollisuuden tehdä merkintöjä suoraan malliin työmaakierrosten aikana.
Tämän lisäksi työmaalle saatiin maanrakennuksen tueksi Trimble Sitevision. Laitetta testattiin myös raudoitustarkastuksessa, jossa huomattiinkin pieni poikkeama toteutetun raudoitteen ja suunnitelman välillä. Trimble Business Center tuli laitteen kanssa tarpeelliseksi, koska ohjelman avulla kaikki hankkeen suunnitelmat ovat siirrettävissä maailman koordinaatistoon ja siten laitteella katsottaviksi. Myös Trimble Connectin mobiiliversio oli työmaalla ahkerassa käytössä päivittäisenä työkaluna. Tietomallit sekä suunnitelmat kulkivat siten aina jokaisen taskussa mukana.
Tietomallipohjaista rakennusmittausta ja laserkeilausta testattiin hankkeessa useassa vaiheessa. Ontelolaataston tasaisuutta selvitettiin SX10 robottitakymetrillä keilaamalla ja verrattiin pistepilveä tietomallin tavoitepintaan Trimble Connectissa, jotta saatiin selville pintavalun tarve. Radanpuoleisen betonielementtiseinän toleranssien mukaisuus varmistettiin laserkeilaamalla junaradan ylitse, jotta voitiin varmistua, että lopullisen julkisivupinnan asennus sujui jouhevasti. IV-konehuoneen putkistoja keilattiin X7-keilaimella ja testattiin pistepilven automaattista konvertointia tietomalliobjekteiksi ”scan to BIM”.
Trimblen kautta työmaalle saatiin myös vierailulle Boston Dynamicsin Spot -robottikoira, jota Trimble ja Aalto-yliopiston tutkijat testasivat osana Building2030 -kehityshanketta. Robotin ominaisuuksia testattiin muun muassa portaiden kävelyssä, etäohjaamalla robottia Uudesta-Seelannista sekä keilaamalla aulatiloja robotin selkään kiinnitetyllä X7-keilaimella. NCC luovutti tarvittavat tietomallit tutkimushankkeen käyttöön, jotta pistepilvien ja tietomallien yhteiskäyttöä voidaan edelleen kehittää.
Projektin osapuolet:
Rakentaja: NCC Suomi Oy
Tilaaja: NCC Property Development Oy
Arkkitehtisuunnittelu: Cederqvist & Jäntti Arkkitehdit Oy
Rakennesuunnittelu: A-Insinöörit Oy
Sähkösuunnittelu: Optiplan Oy
Teräsrakenteiden valmistus ja asennus: Nordec Oy
Teräsrakenteiden detaljointi: Sweco (Nordecin tuoteosakaupassa)
LVI-suunnittelu: Ramboll Finland Oy
Betonielementit: Parma Oy
Sprinklerisuunnittelu: Festec Oy
