Kohde on ruotsinkielisen Svenska Kulturfonden i Björneborgin eli SKiB-kulttuurisäätiön monipuolinen koulu- ja kulttuurikampus, jota rakennetaan Porin keskustan paraatipaikalle Mikonkadun ja Eteläpuiston kulmaan. Rakentamisen valmistelu alkoi kesällä 2023, ja valmistuttuaan vuonna 2025 Kulttuuritalolla on merkittävä rooli Porin keskustan katukuvassa ja kaikille avoimena paikkana. Suunnittelukilpailun tuloksena arkkitehtonisesti korkeatasoisen hankkeen tarkoituksena on kehittää samalla säätiön ja sen hallinnoiman koulun toimintaa sekä vahvistaa vuoropuhelua urbaanin kaupunkiympäristön ja asukkaiden kanssa. A-Insinöörit Suunnittelu Oy on kohteen rakennesuunnittelija.
Kampus sisältää pääosin puurakenteisen uudisosan sekä peruskorjattavat 1960-luvun tiilikoulun ja 1930-luvun Rosa Husetin, joka on osa rakennushistoriallisesti merkittävää kansallista kaupunkipuistoa ja suojeltu asemakaavassa sr-50-merkinnällä. Tilojen toiminnallisuus, muuntojoustavuus ja yhteisöllisyys ovat merkittävässä roolissa. Hanke kattaa koulutilat esikoulusta lukioon, säätiön toimitilat, kaikille avoimia kulttuuritiloja, kahvilan ja kirjaston. Kampukselta on maanalainen yhteys päiväkotiin ja seniorikeskukseen. Puuta, betonia, terästä, lasia ja tiiltä käytetään monipuolisesti, ja myös taide on näkyvästi esillä.
Rakennemallinnus tehtiin kattavasti ja tarkasti
Kaikki suunnittelualat työskentelivät mallintaen, ja mallintamiselle laadittiin selkeät tavoitteet käyttöön ja ylläpitoon asti. Olevasta tilanteesta tehtiin inventointimalli, josta saatiin luotettavat lähtötiedot suunnittelijoille, ja purettavista rakenteista saatiin määriä. Laserkeilausaineistosta johdettiin 3D-malli, jossa navigoimalla tiloja saattoi tarkastella valokuvatarkkuudella. Tästä oli huomattava hyöty suunnitteluprosessin aikana.
Arkkitehtimallia hyödynnettiin laajasti hankkeen eri vaiheissa muun muassa yhteensovituksen, viranomaisneuvottelujen, käyttäjäyhteistyön, visualisoinnin ja määrälaskennan tukena. Rakennesuunnittelussa käsiteltiin paljon erityyppisiä rakenteita, jotka kaikki mallinnettiin Tekla Structuresilla: liimapuinen pilari-palkkirunko, kerto-ripa-kattoelementit, CLT-elementtejä, paikallavaluja, betonielementtejä sekä terästä lasikattorakenteissa ja laajoissa IV-konehuoneissa. Puurakenteiden uudet liitososat lisättiin malliin itse luotujen custom-komponenttien avulla.
LVI-mallista ajettiin urakkalaskentaan materiaalilistat, ja malli mahdollisti talotekniikkareittien suunnittelun vanhaa kunnioittaen ja arkkitehtonisten ja toiminnallisten vaatimusten mukaan. Kulttuurikeskuksen kattoikkunan alle sijoittuvan lasitaideteoksen geometrian, ripustuksen ja värien suunnittelua tehtiin myös mallintaen.
Suunnitelmat sovitettiin yhteen mallipohjaisesti tietomallikoordinaattorin johdolla. Suunnittelijat hyödynsivät toistensa malleja referensseinä ohjelmissaan ja saivat myös Solibri-yhdistelmämallit käyttöönsä. Myös reikäkierto toteutettiin tietomallipohjaisesti. Rakennesuunnittelija toimitti konepajalle NC-tiedostot suoraan Teklasta. Lasikattovalmistaja mallinsi lasikaton, ja arkkitehti ja rakennesuunnittelija saivat mallin käyttöönsä.
CLT-seinien ja kerto-ripakaton tuoteosatoimittaja käytti rakennesuunnittelijan IFC-tietomallia ja rakennesuunnittelija kattoelementtitoimittajan mallia. Lasitaideteoksen geometrian, ripustuksen ja värien suunnittelu tehtiin mallintaen, ja taiteilijan malli tuotiin osaksi arkkitehtimallia muiden suunnittelualojen yhteensovitusta varten.
Tulevien muutosten toteutettavuus voidaan tarkistaa tietomallista
Pääurakoitsija hyödyntää tietomallia tuotannonsuunnitteluun, kuten työmaan aluesuunnitteluun ja elementtiasennusten nostojen suunnitteluun. Työmaalle on tuotu käyttöön Dalux-ohjelmisto, jolla IFC-malleja hyödynnetään päivittäin monipuolisesti suunnitelmien hallinnassa, yhteensovituksessa ja törmäilyjen tarkistuksessa, työturvallisuuden hallinnassa ja määrälaskennassa sekä suunnittelijoiden ja urakoitsijoiden välisessä kommunikoinnissa. Työmaahenkilöstö hyödyntää tietomallia myös mobiilisti puhelimilla ja tableteilla, ja Daluxissa on käytössä lisätty todellisuus.
Kestävä kehitys toteutuu hankkeessa monella tapaa. Rakennusten suunniteltu käyttöikä on 100 vuotta. Tilat ovat muuntojoustavia ja materiaalit kestäviä ja korjattavia. Sisätiloissa puu on vallitseva materiaali. Tavoitteena oli teknisesti energiatehokas rakennus hyödyntäen passiivista energiantuotantoa, maalämpöä ja aurinkoenergiaa. Kaikki talotekniikka valittiin parhailla hyötysuhteilla toteutettavaksi. Lisäksi rakennukseen tulee sääennustukseen pohjautuva ennakoiva rakennusautomaatiojärjestelmä. Kohteesta purettuja tiiliä käytetään uudelleen kevyisiin piharakenteisiin, kuten tiiliaitaan ja piharakennukseen sekä vanhojen oviaukkojen ummistamiseen.
Tietomallintamisen tavoitteet määriteltiin ottaen huomioon mallien hyödyntämisen elinkaari suunnittelusta ja rakentamisesta käyttöön ja ylläpitoon. Tietomallit palvelevat rakennuksen käyttöä ja ylläpitokorjausten suunnittelua. LVIA-mallia voidaan käyttää tulevien saneerausten ja huoltotoimenpiteiden suunnittelussa. Tulevien muutosten toteutettavuus pystytään tarkistamaan mallista, mikä on monimuotoisessa ja eri aikakausina rakennetussa kiinteistökokonaisuudessa erityisen tärkeää. Rakennehistoria, hankkeen aikana tehdyt purkutyöt, uudet rakenteet ja tilamuutokset on kaikki taltioitu tietomalliin.
Projektiosapuolten roolit:
Tilaaja: Svenska Kulturfonden i Björneborg, SKiB
Arkkitehti: JKMM Arkkitehdit Oy
Rakennesuunnittelu: A-Insinöörit Suunnittelu Oy
LVIS- ja SPR-suunnittelija: Sweco Finland Oy
Urakoitsija: MVR-Yhtymä Oy
Tietomallikoordinaattori: Gravicon Oy
Kattoelementtitoimittaja: VVR Wood Oy
