Kohde on asuinkerrostalokortteli, jonka keskellä on kaksikerroksinen pysäköintilaitos, ja sen kautta käydään myös viereisen tontin pysäköintilaitokseen. Hankkeen ensimmäinen suunnittelukokous pidettiin kesäkuussa 2019, ja ensimmäinen kerrostalo ja osa pysäköintilaitoksesta otettiin käyttöön vuoden 2022 joulukuussa. Tämän vuoden kesäkuussa Sitadellit 1–4 pysäköintilaitoksineen on kaikki otettu käyttöön. Sitadelli 5 ja 6 sekä niiden pysäköintilaitoksen perustustyöt ovat valmiit, ja rungon nostaminen on käynnissä; näiden osuuksien luovutus on alkuvuonna 2025.
Sitowise toimi kohteessa rakenne- ja elementtisuunnittelijana ja huolehti myös sähkö-, paloteknisestä-, pohjarakenne- ja piha- sekä pinnantasaussuunnittelusta. Korkeus perustuksista harjalle on korkeimmassa talossa 60 metriä. Kaikkien talojen kokonaispinta-ala on 40 134,5 m², ja maanalaisessa pysäköintihallissa on yhteensä 193 autopaikkaa. Sitadelli 1:ssä on 14 kerrosta, Sitadelli 2:ssa sekä 5:ssä on 16 kerrosta, ja Sitadelleissa 3,4 ja 6 on kahdeksan kerrosta.
Suuri osa rakennepiirustuksista ja kaikki elementtisuunnitelmat tuotettiin tietomallista
Erityyppisiä elementtisuunnitelmia tarvittiin elementtitehtailla vaihtelevasti 8–13 viikkoa ennen asennusta. Tämä edellytti elementtisuunnittelun tarkkaa aikataulutusta, joka onnistui tehokkaasti ja virheettömästi, kun kerros- ja lohkokohtainen suunnitteluaikataulu vietiin tietomalliin. Ontelolaattojen suunnittelutiedot otettiin suoraan elementtisuunnittelijan tietomallista tuotannonohjausjärjestelmään. Erityisen edistyksellistä oli plotterin käyttö ontelolaattatuotannossa. Plotteri tulostaa ontelolaatat valupedille tietomallista tuotavan datan perusteella.
Elementtisuunnittelu jaettiin kahden suunnittelutoimiston kesken. Sitowise suunnitteli kaikki elementit väliseinä-, massiivilaatta-, ja ontelolaattaelementtejä lukuun ottamatta. Tietomallinnuksella oli merkittävä rooli jaetun elementtisuunnittelun onnistumisen ja laadunvarmistuksen kannalta.
Hankkeessa toimi erillinen tietomallikoordinaattori, jonka tehtävänä oli varmistaa tietomallien laatu, tukea Bonavan tietomalliprosessia ja huolehtia, että tietomallinnus edistyi tarpeiden mukaisessa aikataulussa. Malliohjausta helpottivat erityisesti Bonavan ennalta laaditut tietomalliprosessi ja -vaatimukset sekä samojen erikoissuunnittelijoiden yhteistoiminnan jatkuvuus yli osakohteiden. Korttelille yhteiset tavoitteet ja pitkä yhteistyö kaikkien tietomallintavien osapuolien kesken mahdollistivat jatkuvan parantamisen ja hyvän kommunikaation hankkeessa.
Tietomalli oli käytössä naapuritontin rakenteiden rajapintojen yhteensovituksessa toisen rakennesuunnittelijan kanssa. Näin voitiin varmistaa ja suunnitella ennalta liitokset ja korkomaailma, jottei työmaalla tulisi odottamattomia yllätyksiä.
Työmaa hyödynsi tietomallin kerros- ja viikkokohtaista runkoaikataulua
Ennen kunkin kerroksen elementtien asennusta työmaa keräsi tietomallin avulla kysymyksiä, jotka käytiin tarvittaessa läpi rakennesuunnittelijan kanssa. Näin varmistettiin elementtien asennettavuus ja tarkka asennusjärjestys. Tietomallia hyödynnettiin hankkeen kaupallisissa asiakirjoissa, kuten betonielementtien tarjouspyynnöissä sekä sopimuksissa osana suunnitelmia. Tietomallin perusteella laskettiin rakenteiden määriä ja sijainteja sekä simuloitiin vaihtoehtoja valmistuskapasiteetille.
Rakennuksen runko- ja julkisivuelementtejä koskevissa teknisissä ja kaupallisissa keskusteluissa ideoitiin tietomallien avulla vaihtoehtoisia toteutustapoja, joilla taattiin kannattava valmistus sekä turvallinen asennus.
Tavoitteena mahdollisimman kokonaistaloudellinen ratkaisu
Koko korttelin ensimmäisten rakennusten runkovertailut tehtiin tietomallipohjaisesti elementtimäärämalleista, joita Bonava kehitti yhdessä rakennesuunnittelijan sekä elementtivalmistajien kanssa. Tavoitteena oli mahdollisimman kokonaistaloudellinen ratkaisu. Tämän kehitystyön tuloksena kaikissa seuraavissa rakennuksissa onnistuttiin jatkamaan ratkaisujen kehittämistä ja laadun parantamista.
Arkkitehdin Revit-mallin kautta tuotiin geometria korkeiden rakennusten FEM-laskentamalliin, mikä nopeutti merkittävästi laskentamallin luontiprosessia.
Kohteen elementit olivat haastavia ja pitkälle varusteltuja. Erikoisuutena olivat jo elementtitehtaalla elementteihin asennettavat ikkunat sekä LVI-ulospuhalluselimet, jotka esitettiin elementtisuunnitelmissa ja tuotiin piirustuksiin tietomallista saadun informaation mukaan. Tällä varmistettiin, että projektinaikaiset muutokset tulivat mukaan suunnitelmiin. Kohteen poikkeuksellisen suuri määrä graafisia julkisivuelementtejä yhteensovitettiin arkkitehdin suunnitelmien avulla tietomallin kautta. Elementtisuunnittelija sovitti kuviot elementtien välisiin saumoihin sekä valesaumoihin, ja tässä otettiin huomioon elementtivalmistamisen reunaehdot.
Sitowisen kaikille alkaville projekteille määritellään vastuullisuustavoitteet ja seurataan niitä edistäviä toimenpiteitä. Tässä käytetään Sitowisen luomaa, YK:n kestävä kehityksen tavoitteisiin perustuvaa vastuullisuustyökalua. Tässäkin kohteessa käytettiin vastuullisuustyökalua suunnittelun tukena.
Projektiosapuolten roolit:
Rakennuttaja ja pääurakoitsija: Bonava Suomi Oy
Arkkitehtisuunnittelija: Arkkitehtitoimisto HMV Oy
Rakenne-, sähkö-, palotekninen-, pohjarakenne-, piha- ja pinnantasaussuunnittelija: Sitowise Oy
Elementtisuunnittelija: Sitowise Oy ja Consolis Parma
LVIA-suunnittelija: Insinööritoimisto Entalcon Oy
Jälkijännitetyt rakenteet: RakenneStudio Oy
Tietomallikoordinaattori: Fimpec PMO Oy
