Projekti on Kotkan Kantasatamaan rakennettava Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun (XAMK) Kotkan kampus. Uuteen rakennukseen tulee avarat ja monikäyttöiset tilat XAMKin rakennus- ja energiatekniikan, informaatioteknologian, logistiikan ja merenkulun sekä hyvinvoinnin koulutusyksiköille. Tilojen suunnittelussa on kiinnitetty erityistä huomiota oppimisympäristöihin. Perinteisiä teorialuokkia tulee rakennukseen tavallista vähemmän ja modernit opetus- ja opiskelutavat mahdollistavia laboratorio- sekä simulaatioympäristöjä enemmän. Kampuksen saavutettavuutta helpottaa sijainti keskustan ja rautatieaseman läheisyydessä.
Rakennuksen on suunnitellut työryhmä Arkkitehdit NRT Oy ja Aarti Ollila Ristola Arkkitehdit Oy. Tunnusomaisia piirteitä ovat suuret, metalliverhoillut kattolappeet ja vinon pinnan alle muodostuva kirjastoaula, joka yhdistää monikäyttöiset opiskelutilat. Rakennuksen katon alle sijoittuu terassi, jossa on piha-altaita ja näkymä merelle. Kampuksen kylkeen rakennetaan tapahtumakeskus Venda. Uusi kampus valmistuu keväällä 2024. AFRY Buildings Finland (ent. Vahanen) toimi hankkeessa rakennesuunnittelijana.
Kuusikerroksisen rakennuksen kokonaiskerrosala on noin 17 000 m2, teräskaton pituus noin 140 m. Kohteeseen käytetään 8 400 m3 paikallavalubetonia. Teräskaton massa on 628 tonnia.
Kaikki käyttivät tietomallia kaikissa suunnitteluvaiheissa
Koska rakennus on muodoltaan monitahoinen ja haastava, tietomallista oli valtavasti apua tilojen ja toiminnan suunnittelussa. Yhteensovituspalavereita pidettiin normaalia enemmän, jotta haastavat kohdat saatiin nopeammin ratkaistua. Tietomalli helpotti huomattavasti kahteen suuntaan kallistuvan katon hahmottamista ja suunnittelua. Lisäksi talotekniikan vedot ja nousut saatiin hankalien vaiheiden jälkeen kohdilleen tietomallilla sovittamalla. Erityisesti jyrkän lappeen katonrajatilan täyttäminen talotekniikalla korosti ajantasaisten mallien hyötyjä.
Suuret projektit johdetaan tietomallien kautta, ja XAMK Kotkan Kampuskin suunniteltiin niin, että kaikki suunnitteluosapuolet mallinsivat. Yhteensovituspalaverien merkitys korostui haastavassa projektissa. Tietomalli oli tärkeässä roolissa luonnossuunnittelusta alkaen ja kultaakin arvokkaampi laskentavaiheessa, jotta urakkavaiheesta selvittiin. Määrät saatiin tarkasti laskettua suoraan mallista. Tietomallien ansiosta kesytettiin hankalat detaljit toteutusvaiheessa ja tietomallia tarkastelemalla saatiin ongelmakohdat ratkaistua suunnittelukokouksissa. Rakennusvaiheessa työmaalle päivitettiin tietomallia niin, että se vastasi lopputulosta.
Rakennusvaiheessa urakoitsijalla oli yhdistelmämalli koko ajan käytössä. Rakennemallia käytettiin myös raudoitustarkastuksessa ja mallista tehtiin oma raudoitus-IFC.
Pitkäikäinen rakennus suunniteltiin vikasietoiseksi, muuntojoustavaksi ja energiatehokkaaksi
Suunnittelun lähtökohtana oli vikasietoisuus eli pitäen koko ajan mielessä mahdolliset tulevat haasteet. Käytännössä detaljeissa on tällöin huolellisuutta, jolloin pienet erheet toteutuksessa eivät pääse haittaamaan rakenteen toimivuutta ja pitkäikäisyyttä käytössä.
Rakennuksella on poikkeuksellisen pitkä 150 vuoden käyttöikä. Rakenteellisena tavoitteena oli tilojen muuntojoustavuus. Paikallavalettu pilari-laattarakenne mahdollistaa tilojen jakamisen tai laajentamisen tarpeen mukaan, mikäli opetuksen tavat ja käyttötarve muuttuvat.
Kampuksen suunnitelmissa on painotettu energiatehokkuutta, joka toteutuu esimerkiksi kompaktiin rakennukseen tehokkaasti suunnitelluilla tiloilla ja lasiseinien lämpökatkodetaljien lämmönhukan tarkalla minimoinnilla. Suuria lasipintoja etelän suuntaan on vältetty tilojen ylikuumenemisen estämiseksi, ja lopulta rakennukseen on tarkoitus sijoittaa aurinkopaneeleita.
Projektiosapuolten roolit:
Rakennesuunnittelija, teräsosien konepajasuunnittelija ja elementtisuunnittelija: AFRY Buildings Finland Oy
